Kisajännitystä

Apua apua, kisat on jo huomenna! Kaikki menee yhtäkkiä päin mäntyä ja mua jännittää hulluna. Ollaan Rommin kanssa viime aikoina reenailtu lähinnä alo-juttuja, eikä mikään oikein suju. Koira on näin juoksujen jälkeen innoton ja hajujen perään, joten aihetta huoleen on vähän liikaakin. Paikkamakuu tuntuu onneksi olevan kunnossa, sitä ollaan varsinkin sisällä tehty paljon mun siivotessa ja tehdessä läksyjä.
Seuraaminen kyllä periaatteessa sujuu, mutta tuttu lennokkuus ja tarkkuus on innottomuuden myötä kadonnut. Varsinkin käännökset vasempaan ovat hankalia, kun R ei skarppaa tarpeeksi käyttääkseen takapäätä.
Liikkeestä maahanmeno on toinen varmanoloinen liike, jos vain alun seuruu sujuu.
Liikkeestä seisominen onnistuu noin yleensä, mutta R on pari kertaa käynyt tsekkaamassa takapalkan ilman lupaa, ja valitettavasti possuilu on palkittu kummallakin kerralla. Olenkin nyt käyttänyt liikkuria, joka on valvonut takapalkkaa, joten toivotaan että kisoissa toimii.
Luoksetulon vauhti on kadonnut lähes kokonaan, eilen vasta saatiin kunnolla vauhtia ensin maalinkierroilla ja sitten lihapullalla. Pelkään kuitenkin, että kisatilanteessa epävarmuus jälleen iskee ja Rommi tiputtaa raville.
Hyppyä ei olla tehty kertaakaan sitten tammikuun kisojen, mutta uskon sen toimivan silti.

Suurin jännityksen aihe on siis yksilösuoritus, koska treeneissä erityisen huonosti ovat menneet kisanomaiset palkattomat suoritukset. Toivotaan, että Romppa saa häiriöstä vähän kiksejä, jotta saataisi se ykkösen arvoinen sarja aikaiseksi :) !

Inka