tiistai 29. syyskuuta 2009

Tokokoostetta

Viime viikolla kentällä siis varsin onnistuneet treenit, myös meidän osalta. Ronjalla oli mukava vire päällä ja kyllästymistä ei missään kohdassa tapahtunut, vaikka toistoja tehtiinkin jonkin verran. Ronja tosin otti vähän tavallista enemmän häiriötä vieraista koirista yms, jonka kyllä laitan tulevan juoksun piikkiin.

Aloitettiin luoksetulolla, joka tänään takkusi eniten. Namin kanssa tehtynä pysähtyminen joko viiveellä, koiran rintamasuunnan reilu muutos (ohjaaja ei osaa heittää..) tai haistelua. Lelun kanssa saatiin ihan onnistunut suoritus. Noutoa pari kertaa onnistuneesti, ekalla kerralla vauhti hiukan hiipui palautuksessa pariksi metriksi raviin, luovutuspaikka vähän vino.

Seuraaminen oli varsin mukavaa, videolta oli hauskaa nähdä. Pitäisi kyllä useammin ottaa videoita, tulee kiinnitettyä asioihin erilailla huomiota. Käännökset suhteellisen onnistuneita, mukana myös juoksupätkä. Videolta katsottuna seuraaminen on aivan erilaista, kuin miltä se omasta näkökulmasta näyttää, eipä sitä itse huomaa esimerkiksi koiran hännän heiluvan (:

Muisteltiin myös pari kertaa ruutua onnistuneesti, aluksi lyhyemmältä matkalta.



Tänään kertauksena kentällä vähän kaukoja (i-m), erityisesti ensimmäistä nousua. Kokonaisena liikkeenä sujui erittäin kivasti, kisoissa se on sitten taas varsinainen jännäämisen paikka vireen laskiessa.

Seuraamista, täykkäreillä varustettuna ihan onnistuneesti ja muutama luoksetulo. Läpijuoksujen joukossa muutama pysäytyksen kanssa, yllättävän onnistuneesti verrattuna viime viikkoiseen. Tähtäimessä olisi hiukka parempi suoritus kuin 5.9 kisoissa ja tällä kertaa tulee varmasti käytettyä käsimerkkiä.

Jääviä parin maahanmenon verran joista viimeinen mukavan nopsa ja rintamasuunta suora. Seisomisessa pari pientä askelta, saapi nähdä jos siihen vielä koittaisi hitusen puuttua ennen lauantaita.

Oona

Talvikausi korkattu

Eilen talvikauden ekat liidot Rommille&Ronjalle. Teema oli yhä sama, eli tehtiin sylkkäreitä ja jaakotuksia. Ensi kerralla sitten ryhmän kisat, joten päästään soveltamaan opittua pidemmälle radalle.

Rommin kanssa oli yllättäen onnistuneet treenit. Aloitettiin Lauran ja Pedun radanpätkällä, jossa tarkoituksen jaakottaa ja tehdä keinua ja keppejä. Toiseen suuntaan mentäessä ekan esteen jälkeen oli suora linja keinulle, ja R ei tietenkään voinut vastustaa kiusausta (useampaan otteeseen)... Tämän voi kuitenkin ainakin osittain pistää sen piikkiin, että R näki kun Laura vei lätkän keinulle. Muuten rata sujui ihan ok, Rompalla oli selvästi vauhti päällä ja mun jaakotukset myöhässä, mutta lopulta ajoituskin onnistui. Eka keinu oli lento, ohjaaja unohti sanoa rauhassa-käskyn.
Toiseen suuntaan tehtäessä R alkoi selvästi hyytyä. Jatkoa varten mun täytyy muistaa ajottaa jaakotus koiran vauhdin mukaan, tämä ei ekalla kiekalla onnistunut. Kepit oli bueno, R haki suoralla linjalla olevan ekan kulman hyvin ja teki vähän turhan rauhassa mutta muuten jees pujottelun.

Kaisan ja Erikan kanssa tehtiin sylkkäreitä. Tällä kertaa kaikki sujuikin yllättäen hienosti, mulla säily liike ja R eteni kivasti. Se lukee mun kroppaa kyllä tosi tarkkaan, mikä on välillä etu ja turhan usein haitta. Pitänee hankkia Rompalle taitavampi ohjaaja ;) . Hyppykaarella laskin ohjaavan käteni murto-osasekunnin liian aikaisin alas, ja R rymäytti riman ja munpuoleisen siivekkeen alas. Putkihässäkällä myöhästyin hieman, joten eka sylkkäri takkusi, mutta tokalla kerralla no problem.
Sellainen tuli tossa mieleen, että voi olla että meillä on ongelmaa nimenomaan sylikäännöksessä oikeelle. Vasemmalle se ei vielä kertaakaan ole takunnut, mutta oikealle koko ajan. Rommille on muutenkin paljon luontevampaa toimia mun vasemmalla puolella, sen verran tokopainotteinen se on. Ainakin kepeillä huomaa tämän selvästi, samoin monesti radalla.

Tokoakin ehdittiin hitusen vääntää. Jätettiin Rommi ja Ronja paikkamakuuseen loppupalautteen ajaksi, Rommi pysyi muuten ok mutta haisteli pari kertaa, josta huomautin. Seuruuta tehtiin parin videon verran, suurimmaksi osaksi sujuvaa mutta vähän rakoilua kontaktissa. Liikkeestä seisomisia myös pari, videolle otetussa pätkässä jää hyvin mutta korjaa asentoa. Istui vasta tokalla käskyllä. Kyytiä odotellessa tein jollain pömpelillä Rommille ekaa kertaa avon hyppyä, naksulla sujui hetkessä. Harmittaa vaan kun ei pääse ennen lauantaita tekemään oikealla esteellä, täytynee vain vahvistella paljon muuten.




Inka

Ronjalta oli vähän veto poissa, ohjaajasta puhumattakaan. Jaakotukset sujuivat tällä kertaa ihan hyvin, ajoituksen kanssa aluksi hiukan ongelmia. Suurin ongelma oli kuitenkin se, että keinu oli niin vallan ihastuttava Ronjan mielestä (lue lätkä keinun luona). Jokaisen kerran ennen keinua hidastin vauhdin nollalukemiin, jonka seurauksena keinu menikin varsin mukavasti. Ensimmäisellä kerralla Laura hidasti keinun vauhtia, jonka jälkeen keinu vapaalla vauhdilla alas. Kepit yhden kerran harjoituksen yhteydessä, onnistuneesti. Jotain oikeasti positiivista!

Sylkkärit.. Tänään palattiin taas siihen, mitä ne yleensä ovatkin olleet - eli olemattomia. Oma liike stoppaa tykkänään ja sitä rataa. Kotiläksyksi pyörittämistä ja kääntyilyä, joka tulee varmasti tarpeeseen. Vasemmalla kädellä ohjaaminen takkuaa erityisesti, viimeksi oikealla sujui varsin kivasti. Ryhdytään siis kotiläksyilemään ahkerasti!

Lisäksi vähän seuraamista ja oli mukava huomata, että takapää toimi varsin kivasti. Hyppyä olisi syytä päästä tekemään lauantaita silmällä pitäen, mutta saapa nähdä..

Oona

perjantai 25. syyskuuta 2009

Espoossa

Eilen tosi onnistuneet treenit Espoossa, käytiin Rommin, Ronjan ja Elviksen kanssa kentällä ja videoitiin&analysoitiin eri liikkeitä. Tehtiin siis jokaisen koiran kanssa vuorotellen pikkupätkää kolmessa sessiossa.

Aloitettiin kuitenkin paikkamakuulla Rommille ja Ronjalle, Rommin osalta sujui yllättävän hyvin. Käskettiin maahan vuorotellen, no problem. Oltiin piilossa vähän reilu 3min, jonka aikana Rom oli yllättävän rento, pari kertaa otti häiriötä ja vilkuili ympäristöä. Lonkalle taisi tippua ekan minuutin aikana.

Rommin kanssa otin ekalla kiekalla seuraamista kisanomaisesti melko pitkän pätkän. Samaa ongelmaa ilmeni kuin kisoissakin, eli välillä tehdään tosi hyvin, mutta liian paljon kontaktin rakoilua esiintyy. Takapään toiminta on olematonta ja perusasennot kusevat. No, jatkossa vain sitten lyhyempää pätkää naksulla, jospa saisi keskittymistä parannettua. Rompalla oli selvästi energiaa, joten seuraavaksi ruutuja. Yhä tehdään samalla kaavalla, eli lihapulla ruutuun, koira kauemmas ja appari kisaa ruutuun. Parilla ekalla kerralla näki selvästi, miten R vilkuili koko ajan Oonaa ja lähti kiihdyttämään vasta, kun Oona liikkui. Pian kuitenkin hiffasi, että kyllä sinne kannattaa koko matka ampua, Oona kun kävi nappaamassa ruudun vierestä namin pois ihan yllättäen. Hiekkaan tuli kyllä hienot kiihdytysjäljet, eiköhän myö saada tää toimimaan!

Tokalla kiekalla Rommille luoksareita. En tehnyt kuin kolme, eka läpijuoksuna, toka stopilla mutta ilman vikaa kutsua ja kolmas läpijuoksuna lelulle. Kivoja kaikki :) . Noudot toimi myös yllättäen kivasti, vauhtia oli kisanomaisessa noudossa hyvin kun eka kisattiin kapulalle. Pieni törmäyskin tuli!


Vikalla rundilla Rompan kanssa lopetettiin seuraamiseen. Jätin ison palkan Oonalle ja tein pienen pätkän, jälleen siis samaa ongelmaa kuin alussakin. Vapautin paremmasta pätkästä. Mietin tuossa, että en ehkä jatkossa käytä muualla olevaa palkkaa, se kun on Rommille aiheuttanut paineistumista, kyttäystä ja keskittymisen herpaantumista. Jos iso palkka on mulla taskussa, niin koirakin ehkä malttaa keskittyä muhun :) . Kun oltiin lähdössä, otin vielä uudestaan seuruuta, nyt täydellinen kontakti ja terävät perusasennot. Ja palkka oli taskussa.

Tosi kivat treenit kaiken kaikkiaan, R oli erittäin energisen ja iloisen oloinen, ja teki hyvällä ilmeellä :) . Eikä kentälle pyöräilyä opettelemaan tulleet pikkulapset häirinneet yhtään, suuttumusta aiheutti ainoastaan Ronjan&Elviksen vuoroilla huomiotta jääminen (ja asia ilmaistiin kovaan ääneen räksyttämällä). Lopuksi vielä mettään juoksuttamaan piskejä.

Inka

torstai 24. syyskuuta 2009

Pikkutokot

Eilen oli suunnitelmissa tehdä Rommille jälki, mutta Purinan talkoissa meni sen verran myöhään, että ulkona oli jo pimeää tullessani kotiin. No, iltalenkin yhteydessä tokoiltiin vähän pienellä valaistulla kentällä korvaukseksi. Yritin ennen liikkeitä ja liikkeiden välissä toimia mahdollisimman kisanomaisesti, mutta palkkasin silti normaalisti. Seuraaminen erityisesti oli hienoa, tehtiin monta pätkää ja ilme, kontakti, paikka + takapää erinomaisia. Yritin vahvistaa kontaktin tarjoamista innostumalla heti, jos R tuli vierelle kontaktissa vaikka paikka ei olisi ollut ideaali, ja nopeasti koira myös tiivisti. Palkkasin myös usein ekan askeleen jälkeen, jonka seurauksena R lähti heti paremmin mukaan. Yay!
Otin myös pari luoksaria, läpijouksulla kaksi ja yhden stopilla, tosin heitin namin suoraan. Hyvältä näytti, samoin liikkeestä maahanmenot, jotka olivat supernopeita ja hienoja :) . Sen verran kivasti meni, etten jäänyt hinkkaamaan vaan lopetettiin aika lyhyeen ja lähdettiin mettään rämpimään ja riehumaan.

Inka

tiistai 22. syyskuuta 2009

Pientä iltapäiväpuuhaa

Ronjan kanssa puistolla tänään vähän pientä säätöä. Tänään tartuttiin liikkeestä maahanmenoon ja luoksetuloon, jonka lisäksi muuta pientä.

Luoksetuloon saatiin pari erittäin onnistunutta toistoa, pysäytystä vahvistin namipalkalla, vauhtia läpijuoksuihin juoksemalla karkuun. Ensimmäinen pysäytys ihan ok, suht kovasta vauhdista. Parin läpijuoksun ja pienen seuruupätkän jälkeen pysäytys ihan nappiin, jonka perään pari vauhdilla läpi.

Maahanmenoon riitti kerta namin kanssa, jonka jälkeen koko liike läpi. Meni niin nappiin, että jätin tällä kertaa hautumaan. Tiedä mikä siinä sitten oli, tänään meni loistavasti. Katsotaan, katsotaan.

Kaukojen saralla i-m vaihtojen lisäksi pitkästä aikaa seisomista. Matka superlyhyt, lähinnä s-m-s vaihtoa pariin kertaan. Perään pari ekaa istumaan nousua (avo-malliin) ja vapautus takapalkalle. Lopuksi vielä valmis-sanan muistelua ja lyhyitä seuraamispätkiä. Takapää toimi tosi mukavasti vaihteeksi, hiukkasen edistystä.

Oona

Videonpätkää

Ollaan Rommin kanssa tehty nyt parina päivänä vain pientä sisätreeniä, loppuviikosta tarkoitus keskittyä enemmän kisasuoritukseen ja ketjuttamiseen. Otin myös pari juttua videolle, näin pystyin paremmin kiinnittämään huomiota virheisiin. Pitää ehdottomasti harrastaa tätä enemmän!
Yritän parit videot tännekin lisätä, ekassa pientä seuruupätkää, josta jälkeenpäin huomasin hitaat ja herkästi liian eteen tulevat perusasennot, vähän huonosti toimivan takapään sekä ohjaajan epämääräiset askeleet. Peruutuksen perusasento on erityisen epävarma. Jatkossa mun täytyy kiinnittää huomiota omaan varmempaan askeltamiseen, jotta homma selkiytyy koirallekin. Tänään vahvisteltiin naksulla vielä nopeita perusasentoja, ja toisessa videossa näkyy vähän takapäätreeniä.






Kuten videolta näkyy, kaukoissa on vielä parantamista. Koira edistää hitusen sekä s-m että s-i vaihdoissa, varsinkin s-i on ongelma. Suurimman osan s-m vaihdoista R suorittaa hissillä, mutta pitää vielä lihasmuistiin iskostaa paremmin. Istumisessa varsinkin ihan käsiavusteista treeniä. Niin ja mun täytyy alkaa reagoida nopeammin Rompan ennakointiin, taas se oli sekunnin murto-osan mua edellä käskiessäni sen perusasennosta maahan.



Inka

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Inkoon tokokoe

Ja nyt on sitten Rommin eka avon koe takana, suorituksesta löytyy sekä hyvää että (valitettavan paljon) huonoa. Tiivistettynä koiran vire tippu ennen kehään menoa nollaan, eikä mistään sitten tullut mitään. Mun vika, vein sen liian aikasin kisoihin, enkä oo reenannu kisatilannetta tarpeeksi. Jos selityksiä saa antaa, niin Romppa joutu tulemaan kisapaikalle 3 tuntia ennen oman luokan alkua, edellisenä päivänä oltiin riekuttu monen tunnin metsälenkillä aussielauman kanssa ja ulkona oli kunnon auringonpaiste, T-paidassakin tuli hiki. Niin ja varasijalle tultiin parin päivän varoitusajalla. Mutta nyt tarkempaa analyysia ja numeroa, tuomarina kiltti Harri Laisi.

Paikkamakuu 9 Positiivinen yllätys, olin ihan varma että nousee. Kuulemma alussa oli levoton, mutta ei joutsenkaulaa. Piilolle saakka kuulin loppuvaiheessa, kun Romppa piippasi, siitä siis piste. Ennakoi sekunnin murto-osan perusasentoa, mutta tuomari missasi.
Seuraaminen 9 Aivan järkyttävän kamalaa mun makuun. Mihin jäi hieno kontakti ja innokas koira? Varsinkin käännökset kusi, hyvä kun en koetta keskeyttänyt. Kyllä siellä kivaakin pätkää oli, mutta ei ei ei näin. Odotin numeroksi seiskaa. Kuvamateriaalia vielä todistamaan alun järkyttävyyttä, pari kuvaa myös siitä kivemmasta seuruusta.

Liikeestä maahameno 8 Jaa-a, ei mennyt maahan ekalla, onneksi varmistin ja ehdin antaa toisen käskyn. Muuten hyvä.
Luoksetulo 7 Onneksi koira sentään tuli laukalla, pysäytykseen vain kaksoiskäsky. Loppupätkäkin laukalla, vaikka stoppi tuli melko lähelle :) .
Liikeestä seisominen 5 Tämän olisi pitänyt olla nolla, annoin kolme käskyä. Koska kontaktia ei ennen liikettä ollut, ei Rommi kuullut virittelysanaa --> ei tajunnut yhtään mitä liikettä tehtiin. Taaksekierto sujui hyvin.
Nouto 8 Katsojat ihmettelivät, miksi saatiin vaan kasi. Mun silmään kuitenkin heikko suoritus, koska R epäröi lähdössä ja ohitti kapulan löysästi. Mutta ainakin meni ja tuli laukalla.
Kaukot 8.5 Paikkamakuun jälkeen paras liike. Eka istuminen, jota siis eniten jännitin, meni hyvin, pisteet lähti kaksoiskäskystä tokaan istumiseen. Muuten tosi hyvät.
Hyppy 0 No, tästä ei voi syyttää kuin ohjaajaa, Rommin kanssa kun ei olla koskaan tehty avon hyppyä. Käskyn saatuaan R hiipi esteelle ja haisteli sitä, sitten hyppäsi kummallisesti yli, ja lopulta jäi seisomaan esteen oikealle puolelle. Kutsuin tässä vaiheessa vain suosiolla pois, mutta jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ainakin käskeä se istumaan. Tuomari totesi, että taitaa olla vähän kesken tämä liike.
Kokonaisvaikutus 8.5 En ymmärrä, miten täydellisestä lapassuorituksesta voi saada kasipuolta kokonaisvaikutukseen, mutta tuomarin mukaan koira osasi liikkeet ja teki pääpiirteittäin kivasti töitä. Mua melkeen itketti tässä vaiheessa.
Katsojien analyysia (itsehän olin tosiaan niin jännittynyt, että hyvä kun pystyssä pysyin, saati sitten analysoinut): hyvinhän se meni, ohjaaja on kehittynyt kilpailijana ja pelasti monta läheltä piti -tilannetta. Toruja seuruun hitaasta kävelystä sekä vikan hypyn luovuttamisesta.

Tulos siis 142 p. ja AVO2, sijoitusta en tiedä. Huhhuh, onneksi tää ei oo niin vakavaa :) . Mehän päästiin varasijalle, ja kahden päivän valmistautumisajan huomioonottaen Romppa selvisi ihan hyvin. Parin viikon päästä sitten seuraaviin kokeisiin, jospa sinne saataisi liikkeet valmiiksi. Kokeen jälkeen otin pari pätkää seuraamista ja yhden liikkeestä seisomisen, hienosti meni. Onnea vielä toisen aloykkösen napanneille Mariialle ja sisko Murulle sekä kisauran lupaavasti korkanneille Maaritille ja Hallalle!

Inka

torstai 17. syyskuuta 2009

Tehotreeniä

Huhhuh, mulla ei ihan ole kaikki palikat kohdallaan, eilen illalla lähti Rommin ilmot sunnuntaina Inkoossa pidettävään Canidaen tokokokeeseen. Avoimeen luokkaan. Kyllä vain. Onneksi tuomarina kiltti Harri Laisi, joten täysin itsemurhasta ei ole kyse. Tai no, sen näkee sitten kahden päivän (!!) päästä.

Aamulla ennen koulua nappasin koiran ja Dentastixin mukaan ja käväistiin talon edessä tiellä vähän katsastamassa missä vaiheessa liikkeiden kanssa mennään. Ilman palkkaa siis tehtiin seuraavin tuloksin:
Seuraaminen ihan ok mallilla, jos vain vire säilyy kehässä. Täykkärit tehdään varmuuden vuoksi oikeaan, koska vasempaan onnistuu vain korkealla vireellä. Juoksussa kontakti rakoili hitusen.
Liikkeestä maahanmeno oli hitaammanpuoleinen.
Liikkeestä seisominen ok, tassun tosin nosti taakse mennessäni.
Luoksari tehtiin ekaa kertaa kisanomaisesti, ehdottomasti paras liike :) . Toinen perään vielä läpijuoksuna.
Nouto muuten ok, luovutus vain vino.
Kaukot oli toinen vahvanolonen liike, ~10m etäisyydellä i-m-i-m hienosti.
Sisällä hioin vielä naksun kanssa noudon luovutusasentoa.

Ip kotiin päästyäni lähdettiin sitten ihan kunnolla reenaamaan. Kakeissa palkkasin vaan pari ekaa istumista, noudoissa haettiin vauhtia maalinkierroilla ja hetsauksilla. Luoksareista kaksi kuudesta tehtiin stopilla, toinen maalinkierron kautta sairaan makee! Liikkeestä seisomisessa vahvistin seisomisen paikkaa etupalkalla, ja muistin myös vapauttaa pari suoraan takapalkalle.
Seuraavaksi ketjutettiin samat kuin aamulla plus lopuksi vielä toinen seuruupätkä. Seisomisessa Romppa possuili ihan kunnolla, varasti pari kertaa takapalkalle (joka ei siis onneksi siellä ollut). Kolmas onnistui sitten. Maahanmeno taas hidas. Luoksari vain läpijuoksuna ja kakeista vain eka istuminen, nouto ok. Vika seuraaminen vähän löysää, joten naksulla virtaa takapäähän, hyvästä seuraamisesta vapautus pakastepurkille suurelle palkalle.
Seuraavaksi korjailtiin paria juttua nopeasti. Tehtiin siis seuraamispätkää, jossa palkkasin tiheään hyvästä ilmeestä ja takapään käytöstä, ja haettiin varmuutta seisomiseen parilla onnistuneella toistolla.
Lopuksi vielä paikkamakuu 2min, hitusen epävarman oloiselta näytti puskan raosta katsottuna, mutta missään vaiheessa ei lähellä nousemista. Vilkuili kyllä valitettavan paljon ympärille.

Koukattiin toisen kentän kautta tekemässä toinen paikkamakuu. Ekat 2min ok, sitten näytti oksien läpi katsottuna siltä, kuin R olisi noussut istumaan, joten huusin maahan-käskyn pari kertaa. Ei reaktiota, ja tarkemmin katsottuna koira olikin maassa, se oli varmaan vain korjannut asentoa, ja huonon näkyvyyden vuoksi oli mun silmissä noussut istumaan. Kävin näyttäytymässä ja kehumassa, sitten vielä päälle 2min ja vapautus. Toivottavasti tuolla mun huutelulla ei ole mitään vaikutusta Rompan varmuuteen... Sen huomion tein, että neiti on selvästi epävarmempi, jos jätän sen yksin kuin jos jätän sen apparin tai toisen koirakon läsnäollessa, joten toivottavasti kokeessa sitten pysyy.
Vahvisteltiin vielä nopeaa maahanmenoa naksulla ja aluksi myös käsiavulla, lopuksi supernopeita :) .

Voisi opetella pois näistä romaanipäivityksistä, hyvä kun itsekään jaksaa silmäillä läpi!

Inka

tiistai 15. syyskuuta 2009

Jälkeä

Tänään Rommi pääsi pitkästä aikaa tekemään jälkeä. Vähän aikaa sitten hylkäsin nakkijäljen ja päätin siirtyä keppi-ilmasulla opetettuun jälkeen, mutta laiskana ihmisenä en sitten päässyt sen opettamisessa alkua pidemmälle. Ja koska jälki on Rompalle vain aivotyötä ja kivaa puuhaa (eikä mulla ole koko touhusta mitään ymmärrystä), niin päätin luovuttaa ja palata nakkeihin. Mitä hyvää kuitenkin seurasi hetken hairahduksesta: Rommi oppi ilmasun alkeet.

Elikkä koska ei olla pitkään aikaan leikitty jälkikoiraa, niin tallasin Rompalle pari ihan helppoa jälkeä nurmipohjalle. Askeleissa ei väliä, suora, ihan tuore ja pituutta 20m. Nakkeja ekalla jäljellä n. joka toiselle askeleelle. No, neiti tietenkin veti hullut kierrokset jo jälkiliinan näkemisestä, enkä älynnyt rauhoitella pahemmin ekalle jäljelle, joten se mentiin sahaten ja sähläten ilman mitään ideaa. Tokalle sitten helpotin vielä vähän, eli ekat 10m nakkeja joka askeleella. Hetken rauhoittumisen jälkeen R ajoikin jäljen ihan kivasti, melkeen kuuli kuinka aivoissa naksahti ja koira hiffasi, että täähän oli tää juttu!

Juuri, kun olin menossa hakemaan koiraa ekalle jäljelle, kuului jostain ihan hirveä pamaus, hyppäsin itekin puol metriä ilmaan. Koira vaan vilkas äänen suuntaan ja käänty kattoo mua malttamattomana, joko pääsis jäljelle? Ainakaan ääniherkkyydestä ei meillä kärsitä :) .

Inka

maanantai 14. syyskuuta 2009

Kauden päätös

Kauden vikat liidot takana, Rommin lisäksi kaikki muut ryhmäläiset paitsi Oona&Ronja paikalla. Ja meni muuten ihan päin helvettiä. Menee tässä niin hermot omaan ohjaamiseen, miks ei se vaan voi sujua? Mikä siinä muka on nii vaikeeta? Aaarh palaan alkeiskurssille opettelemaan vähän esim. käskytystä ja liikkumista... Rommin vauhtikin kusi, neiti oli pitkästä aikaa ihan masis, hyvä kun maksirimoista yli pääsi.

Aloitettiin kahdeksan esteen pyörityksellä, tarkoituksena sisällyttää rataan jaakotuksia ja sylkkäreitä. Meillä jaakotukset sujuivat ihan hyvin kun vain muistin koiran, mutta sylkkärit sitten takkusivat jälleen kerran ja pahasti. Mulla on joku vika päässä, koska en tietoisestikaan pysty muuttamaan omaa ohjausta mihinkään suuntaan, vaan toistan samaa virhettä. Jalat ei liiku mihinkään, tai jos liikkuu, niin ihan väärään suuntaan. Käskytys ei toimi ajoissa, joten koira ei osaa edes hakea estettä, saati sitten ponnistaa ajoissa. Mua alkaa kohta oikeesti itkettää, sen verran epätoivosta tää on.
Lopulta saatiin pari parempaan päin olevaa suoritusta, ja koska Romppa oli ihan lapanen, niin lähdettiin jäähylle.

Kepit oli treenien positiivinen yllätys, mentiin siis ensin vaan rengas-kepit -yhdistelmää. Kun uskalsin ottaa ite renkaalta ihan vauhtiakin kepeille, haki Romppakin hienon itsenäisesti ekan välin. Ja kun kuljin hitusen edellä koko ajan, oli rytmikin alusta alkaen hyvä. Ehkä jonain päivänä vielä?

Keinua käytiin myös tekemässä erikseen. Se sujui totuttuun tapaan hyvin, vauhti on nyt juuri oikea. Kerran tehtiin myös ilman lätkää, josta Romppa oli kummissaan mutta joka ei aiheuttanut ongelmia. Pedukin muuten kertoi huomanneensa Rommin pahan haistelutavan (lähtee siis mun vapautettua haistelemaan vähän kauemmas, eikä tule luokse vaikka kutsun lihapullan kanssa), tähän pitää oikeesti nyt puuttua!

Lopuksi tehtiin vielä pientä radanpätkää, joka onneksi oli edellistä suoralinjaisempi --> vauhtia. Ideana oli lähinnä keppien hakeminen, joka ei oikein meiltä enää sujunut. Tämän voi varmaan pistää koiran väsymisen piikkiin, R oli nimittäin todella veltto ja hidas, eikä oikein kestänyt multa mitään. Kepit meni kuitenkin ok.

Nyt on jotenkin epätoivoinen fiilis ittellä, en ymmärrä teenkö jotain väärin vai onko kyse jostain muusta, kun koira kulkee radalla liisteriä tassuissa. Koska loppujen lopuksi on ihan sama meneekö oma ohjaus päin helvettiä vai ei, kunhan koiralla on kivaa. Eikä tämä siltä näytä. Ja koska en ymmärrä, mikä on vialla, en voi asialle mitään tehdä. En halua raahata koiraa juttuun, josta se ei nauti, mutta kun kyse ei ole siitä. Välillähän neiti lentää radalla ja on selvästi innoissaan menossa eteen tuleville esteille, hyvä kun perässä pysyy! Ainakin fyssarikäyntiä on jälleen edessä, jospa sillä on jumi tmv jossain?

Inka

lauantai 12. syyskuuta 2009

Tokoa Ruottiksella

Tänään vaihteeksi Rommin kanssa oikein sujuvat tokotreenit, edettiin parissakin asiassa. Pikkusisko Tuuve 10vee on alkanut innostua koirista ja ennen kaikkea kouluttamisesta, joten saatiin kentälle ihan seuraakin :) . Oli mahtavaa tuntea itsensä kerrankin osaavaksi, eikä aina tyytyä siihen ikuiseen tumpelon ja aloittelijan rooliin. Ok ok myönnetään, kysymykset olivat luokkaa miks sä pysäytät koiran ku se tulee luokse ja mitä noi punaset tötteröt on :---) . Mutta siis, itse treeneihin, aika samaa kaavaa kuin eilenkin.

Aloitettiin noudoilla. Ensin puulla, maalinkierrosta suoraan kapulalle pari kertaa. Sitten siirryttiin metskuihin, näissä maalinkierto toi kivasti lisää vauhtia --> otekin oli parempi. Myös palautukset ekaa kertaa lukuun ottamatta mukavan reippaita. Lopuksi Tuuve sai vielä toimia liikkurina ja kisata Rommin kanssa kapulalle, ekat pari kertaa sisko sai, mutta vikalla R kiihdytti jo hyvin alusta lähtien ja onnistui nappaamaan kapulan.

Seuraavaksi sitten treenien teemaa eli luoksetuloja. Eka eri suunnista ihan alomalliin, vauhtia oli kiitettävästi, mutta törmäyksiltä vältyttiin. Tuuve sai myös pari kertaa kokeilla hetsailua, josta tietenkin supervauhdit. Näiden jälkeen aloitettiin pysäytysten kanssa työskentely. Kun maltoin pitää sen 70-90% läpijuoksuja -linjan, tuli koirakin joka kerta iloisesti ja vauhdilla luokse.
Heitin eka kolmella kerralla lihapullanpalan taakse (välissä siis toki läpijuoksuja kiitettävästi), sitten kokeilin pelkkää heittoliikettä. Ja ai että miten makeesti pysähty ! Oli melkeinpä parempi kun sillon joskus, kun stopit oli meidän bravuureja takapalkan kanssa ! Mutta pitihän se tarkistaa, oliko kyse vain hyvästä tuurista, joten parit läpijuoksut ilman merkkiäkään ennakoinnista ja sitten uusi kokeilu. Ja kyllä vain, koira pysähtyi jälleen kuin seinä olisi eteen isketty. Lopetettiin yhteen supervauhdikkaaseen hetsausluoksetuloon. Jesjesjes!

Ruutuja tehtiin pari kipaletta. Ensin samaan tyyliin miten eilenkin onnistu, eli näytin ruutuun jäävän palkan ja kisattiin ruutuun. Sitten pyysin Tuuvea seisomaan ruudun vieressä ja nappaamaan palkan viime hetkellä pois. Kun toistettiin tämä, niin R vaikutti hitusen epävarmalta, eikä edes mennyt ruutuun saakka vaan käänty katsomaan mua kummissaan. Kokeiltiin uudestaan niin, että Tuuve menikin hieman kauemmas ja lähti juoksemaan Rompan kanssa samaan aikaan --> koira ampu ja ehti eka. Jatkossa siis appari voi ihan mistä vaan ja missä vaiheessa vaan syöksyä nappaamaan palkka, joten koiran on pakko ampua joka kerta alusta asti.

Kaukoja tehtiin naksun kanssa, näin vauhtia tuli hyvin lisää. S-i vaihto tehotreeniin, ettei peruuttele! Seuraamisessa keskityttiin takapäähän, jonka käyttöä vahvistelin naksulla. Ensin vihjasin Rommia peruuttamaan mun ympäri kääntämällä yläkroppaa vasempaan, sitten kokeilin täykkäreitä vasempaan samalla vihjeellä, näin törkeen makeeta takapään käyttöä. Vasempaan käännöksetkin parani huomattavasti. Tehtiin palkatta pari pidempää kaaviota, joissa lähinnä siis käännöksiä&täykkäreitä vasempaan. Hienoja oli, joten palattiin repulle, josta kaivoin esiin iltaruuan pakastepurkissa.

Tulipa taas romaania kirjoteltua :) ... Kyllä tosta Tuuvesta saadaan meille ihan kelpo appari, jos vain intoa riittää. Sisko pääsi kokeilemaan ilman koiraa seurauskaaviota mun toimiessa liikkurina, ja Rompan kanssa sai tehdä temppuja ja yhden luoksejuoksunkin. Tässähän mulla on seuraaviin nuorten ässämeihin ohjaaja Rommille!

Inka

perjantai 11. syyskuuta 2009

Tokoanalyysia

Matkattiin tänään Rompan kanssa Espooseen, tarkoituksena treenailla Oonan ja Ronjan kanssa. Ronja oli kuitenkin lähtenyt mökille viikoksi, joten Oona tuli yksin meille seuraksi. Aloitettiin avomallisella paikkamakuulla, ensin vain kävin piilossa ja palasin palkkaamaan, sitten 2min. Rommi oli kuulemma ollut melko tarkkaavainen, ainoastaan lähdössä haistellut ja pari kertaa joitain ääniä vilkuillut. Lonkalle se tiputti heti alussa, mutta vielä tähän ei olisi tarkoitus puuttua, sillä ainakin koira on rento.

Treenien pääpaino oli luoksetuloissa. Aloitettiin parilla vauhtiluoksetulolla, eli Oona piti Rommia ja juoksin itse kauemmas. Kokeiltiin paljon erilaisia stoppijuttuja, niistä toimivimmaksi lopulta todettiin heittopalkka. Takapalkka on aikaisemmin toiminut ihan törkeen makeesti, mutta viime aikoina pysähdykseen on mennyt useita metrejä. Joko Rommi ennakoi ja tiputtaa raville, tai sitten ei oikein malta pysähtyä kunnolla. Kokeiltiin myös lätkällä+supernamilla ja pitkällä välimatkalla, näinkään ei oikein tullut terävyyttä. Käsimerkillä tai suullisella käskyllä ei eroa.
Aikaisemmin ei olla kokeiltu heittopalkkaa, koska takapalkka on toiminut niin hyvin. Nyt aloitettiin sillä, että yksinkertaisesti heitin lihapullanpalan koiran taakse sen tullessa reipasta vauhtia, näin ainakin terävyyttä tuli lisää. Mun pitää alkaa harjoitella heittokaarta, sillä liian korkealle heitetyllä namilla oli vähän väärä vaikutus. Tarpeeksi taakse ulottuva matala kaari toimi hyvin. Näin aluksi mun pitää myös käyttää kroppaa paljon. Erityisesti vika, maalinkierrolla tehty stoppi oli lupaava.
Ennakointi on varmaan tässä se suurin ongelma, joten jatkossa 90% luoksetuloista läpijuoksuna. Paljon tehtiin siis myös vauhtijuttuja, ja ainakaan niitä raviluoksetuloja ei ollut kuin joku yksittäinen :) .

Puunoudoista sen verran, että Oonan maalinkierto-kapula-ohjaaja karkuun -vinkki toimi hyvin, vauhtia oli molempiin suuntiin kiitettävästi. Muutenkin kyllä ihan mukavanoloisia ja reippaita noutoja, vähän käsittelyongelmaa yhdellä kerralla.

Ruudut olivat jälleen ongelma. Aarh menee hermot kun ne välillä sujuu ja välillä ei, ja tänään oli taas niitä huonompia päiviä. Rommi ei tuntunut ollenkaan hahmottavan, mitä siltä hain, ja vauhti oli sen mukaista. Tehtiin namilla, näytöllä, viennillä... Ainoa, jossa lopulta oli kunnolla vauhtia, oli ihan vika ruutu. Näytin Rommille ruudussa lihapullan, sitten vein sen reippaan välimatkan päähän, josta kisattiin ruutuun. Ihan täysiä tietenkin. Jatkossa varmaan mukaan appari, joka välillä käy nappaamassa namin ruudusta (kisoissa liikkuri), niin ja naksu ahkeraan käyttöön.

Kaukot sujuu kivasti, ainakin ~3m etäisyydeltä. Ekaa istumista vahvistin kauempaa pari kertaa. Kaikki vaihdot siis ok, vähän hiomista s-i vaihdossa. Seuraaminen hyvää sitten, kun sain koiraan vähän virtaa. Lopussa tehtiin vielä yksi paikkamakuu eri piilolla, jälleen 2min ihan ok suorituksella.

Kiitokset Oonalle analyysi- ja pohdinta-avusta, sain paljon irti! Hyviä vinkkejä saatiin, ja kyllä kaksi päätä aina enemmän saa aikaan kuin se yksi. Nyt aletaan yhdessä treenata ahkerammin, jotta saadaan useammin tällaista tehoanalyysia aikaiseksi :) . Niin ja kiitos toki myös ihan käytännön avusta!

Inka

tiistai 8. syyskuuta 2009

Uusia tuulia

Eilen oli agitreeneissä väkeä ihan ruuhkaksi asti, kun paikalla oli neljä maxikoirakkoa, kolme mediä ja neljä kouluttajaa. Lauran ja Erikan kanssa kokeiltiin uutta ohjauskuviota, jaakotusta, joka on kyllä tuttu kymmenistä videoista, mutta kuten aina, käytäntö ei ole aivan yhtä yksinkertaista. Pedun ja Kaisan kanssa tehtiin sitten sylkkäreitä, ja keppejä sai käydä tekemässä itenäisesti.

Rommin kanssa päästiin aloittamaan jaakotuksella, jota tehtiin kolmion muodostavan kolmen aidan ratana. Vasempaan saatiin ihan sujuviakin suorituksia, kun vain ensin maltoin käsittää, että kyllä se koira sieltä tulee vaikka en sitä näe. Oikeaan mulla oli linjan kanssa hakemista, kun väkisin tein jotain ihme kaarrosta, mutta siitäkin selvittiin lopulta kunnialla.

Sylkkärit, jotka meillä on aikaisemmin sujuneet tosi hyvin, takkusivatkin yhtäkkiä pahasti. Mulla pysähtyy liike ihan täysin, eikä Romppa tietenkään hahmota ollenkaan, mitä siltä pyydän. Lukuisien epäonnistumisten jälkeen koira alkoi jo olla sen verran epävarma, että pyytäessäni sitä hyppäämään se käveli esteen luokse ja alkoi sijaistoimintana haistella. Lopulta saatiin yksi jotenkuten siedettävä suoritus, ja sain viedä koiran lepuuttamaan mieltään.
Muiden mentyä tultiin vielä toisen kerran sähläämään, tällä kertaa toiseen suuntaan. Yhtäkkiä homma alkoikin sujua, ja vika sylkkäri varsinkin oli tosi sujuva. Tähän ehdottomasti jätettiin.

Keppejä tehtiin ekaa kertaa varmaan puoleen vuoteen, hyihyi minä. Tässä tämä meidän ikuisen epätoivoinen este, joka ei koskaan tule sujumaan... Eilen rytmi kuitenkin löytyi ihan ok, ainakaan ei tarvinnut kädellä ohjata kuin ekaan väliin :) Nyt vain siis mulle etäisyyttä, niin ja jos vaikka saataisi Rom hakemaan se ekaki väli. Eilen huijasin sen verran, että en ohjannut ollenkaan meidän heikompaa eli vasenta puolta, tästä vielä ekstratorut ohjaajalle! Pakko kai vain ottaa itseä niskasta kiinni.

Treenien positiivinen yllätys: R irtosi hienosti putkeen! Niin, ja kun tuli hätä, niin kipaisi avoimesta ovesta ulkona pissalla :) . Kolmas plussa siitä, että hihnassa vetäminen oli olematonta.

Inka

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Avokatsaus

Kun nyt kerran ilmotkin on jo ATD:n 3.10. kokeeseen lähetetty (paikka tosin epävarma jäsenten etusijan takia), niin päädyttiin tänään isän kanssa kentälle vähän katsomaan, että missä Rommin kanssa mennään avon liikkeiden suhteen. Laitoin ruokakupin kentän reunalle ja isän sitä vahtimaan, ja sitten käytiin kaikki muut liikkeet paitsi hyppy ja kaukot läpi.

Seuraaminen oli hitusen epätoivoista, koira kyllä kulki vierellä mutta kontakti oli täysin kadoksissa. En kuitenkaan kiinnittänyt tähän huomiota, sillä tämä oli eka kerta kun tehtiin ruokakuppipalkalla, eikä keskittymistä paljoa enempää voinut tuolta vaatia :) . Kontakti löytyi oikeastaan vasta, kun tehtiin askeleita ja hidasta käyntiä, ja tähän sitten jätettiin.
Liikkeestä maahanmeno oli aavistuksen hidas, mutta muuten jees.
Liikkeestä seisominen sujui muuten hyvin, mutta ajattelemattomana tein sen väärään suuntaan, eli kuppi jäi taakse. Tämän ilmeinen seuraus oli, että kun palasin koiran taakse, niin Rommi teki suunnilleen 180 asteen käännöksen kuppia kohti. Palautin sen seisomaan ja yritin uudelleen, tällä kertaa onnistui.
Luoksetulo sujui kaikilta osin melko hyvin, pysähdys olisi tosin saanut olla vielä hitusen terävämpi.
Nouto oli aluksi pelkkää sähläystä, koska Rommi ei malttanut edes juosta kapulalle, joten vapautin sen heti kupille, kun se toi kapulan mulle vauhdikkaasti. Jätettiin kaukot vain suosiolla väliin.

Rommi oli koko ajan suorastaan koomisen herkkä kaikelle, mikä saattaisi merkitä vapautusta kupille. Jatkossa varmaan käytän pakastepurkkia, jolle se saa karata ja huomata, ettei se hyödytä mitään vaan kannattaa vaan mun kanssa tehdä loppuun saakka.

Tämän jälkeen otin vielä pari juttua ihan normaalityyliin. Seuraaminen oli taas todella hienoa, tehtiin pitkä pätkä, joka sisälsi eri tempoja, askeleita, peruutuksia ja paaaljon käännöksiä, ja kontakti ja paikka säilyivät hienosti. Noutoja myös pari kipaletta, nämä vauhdikkaita ja suoria. Luoksetuloihin keskityttiin ihan erityisesti, lähinnä läpijuoksuja tällä kertaa. Yksi tehtiin pysäytyksellä, joka oli aikaisempaan nähden ok. Apparin ollessa läsnä päästiin myös ekaa kertaa pitkään aikaan ulkona kokeilemaan paikkamakuuta näkösuojassa. Kävin ensin vain nopeasti puskan takana ja palasin palkkaamaan, sitten menin pidemmäksi aikaa (n. puolitoista min). Rommi oli kuulemma koko ajan pysynyt hienosti, vaikka ohi oli mennyt mopo, lastenrattaat ja räksyttävä koira. Tästä sitten vain häiriötä ja aikaa lisää, niin saadaan oikein kiva paikallaolo tuolle :) .

Inka

lauantai 5. syyskuuta 2009

Kisakuvia















Tokokisat Helsingissä

Helsingin Vinttikoirakeskuksessa tänään siis Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry:n järkkäämä tokokoe, avoimessa tuomarina Reijo Hagström. Ronjan kanssa tultiin ohjeiden mukaisesti paikalle, mutta harmillisesti AVO alkoi jonkin verran aikataulusta myöhässä. Inka ja Risto (vpu) saapuivat onneksi paikalle meidän henkiseksi tueksi :D Inka otti myös kuvia, joista laittelen pari erikseen esille.

Paikallamakuu 10
- Sanoin käskyn totaalisen kummallisella äänellä, koira meni onneksi kiltisti maahan. Lähtiessä huomasin, että Ronja kurkotti oikeaa takajalkaansa kohti jostain syystä. Suoristautui itse ennen kuin ehdittiin teltan taakse piiloon, jonka jälkeen oli tikkana tarkkaillut.
Seuraaminen 9
- Olisi voinut mennä paljon paremminkin. Käännökset vähän väljiä ja alku olisi saanut olla parempi. Piste lähti alun haahuilusta, kun Ronja keksi jotain kehän vasemmalle puolella, samaan aikaan kuin sanoin "valmis" liikkurille.
Liikkeestä maahanmeno 8
- Tähän otetaan nyt kunnon tehokuuri. Viivytellen maahan, josta pisteiden vähennys (ei sentään jäänyt puoli-istuma -asentoon).
Luoksetulo 7
- Muuten loistava, molemmat pätkät laukalla, mutta pysähtyminen turhan hidas, tuli merkistä reippaasti yli. Fiksuna onnistuin myös sanomaan käskyn hitusen turhan myöhään, jonka lisäksi olisi sittenkin pitänyt käyttää käsimerkkiä.
Seisominen 10
- Ei moitittavaa tuomarilla, eikä ohjaajalla.
Nouto 9
- Vauhtia oli taas reippaasti, piste lähti vinosta perusasennosta.
Kauko-ohjaus 10
- Taidan olla jätskit velkaa parille ihmiselle tämän johdosta! Saa kyllä olla tyytyväinen.
Estehyppy 7
- Tätä ei oltukaan pitkään aikaan tehty. Ensimmäisellä käskyllä Ronja kurkoitti eteenpäin ja katsahti että saako varmasti mennä. Toisella käskyllä hyppäsi, istuminen epävarma, joten siihen lisäkäsky.
Kokonaisvaikutus 8

Lopputuloksena AVO1 175p, KP, sija 3. Vähän jäi häiritsemään seuraamisen alku ja pari muuta kohtaa, mutta tyytyväinen saa olla. Seuraavat tokokisat taitavat olla ensi kuussa, nyt syyniin erityisesti maahanmeno.

Oona

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kisahermoja kuntoon...

... agilityn saralla. Meillä on nyt joka neljäs kerta ryhmän sisäiset kisat, ja eilen päästiin aloittamaan. Paikalla oli mun ja Rommin lisäksi vain kolme koirakkoa, ja tehtiin 20 esteen rataa, joka koostui syyskauden harjoituspätkistä. Mehän ei juoksujen takia olla päästy kun ihan ekoihin treeneihin, joten paljoa tuttua ei radalta löytynyt.

Saatiin suorittaa rata kahteen otteeseen, ja paras tulos jäi voimaan. Tein molemmilla kerroilla samoja virheitä, suurimpana niistä hyppykaarrokset. En käännä kroppaa tarpeeksi ja viiton kädellä liian kauas, ja koira kiltin tyylikkäästi sitten kiertää hypyt. Tällä kertaa en onneksi joutunut koiran linjalle liikaa, joten jossain on tapahtunut kehitystä!
Rommi sen sijaan oli ihan super, vauhtia ja vaaratilanteita oli vaikka muille jakaa. Erika, joka meillä ei niin usein käy kouluttamassa, ihmetteli että mikä koira se tuo on joka lentää hurjaa vauhtia kuudenkympin rimojenkin yli, eikä mene aivan lyttyyn ensimmäisestä virheestä :) . Ja rataan tutustuessa olin sunnitellut kaiken niin, että saisin Rompan vietyä kunnolla putkiin (paljon valsseja ym.), mutta ilokseni sain havaita, että tuohan hakee putket nykyään ihan itsestään!

Kontaktien lopussa pidin yhä lätkät, koska yksi huolenaihe radalla oli keinu, jolle oli valitettavan pitkä suora linja jonka aikana R saattoi kerätä vauhtia. Ekalla kiekalla se sujui ihan ok, koira kuunteli hyvin rauhassa-käskyä ja huomasi mun jäävän taakse, mutta tokalla kerralla käskytin liian aikaisin, eikä R hämmennyksissään edes mennyt koko esteelle. No, ainakin vältyttiin lentokeinuilta.

Juoksujen jälkeistä haisteluongelmaa koiralla on vieläkin, kummallakin radalla Rommi tökkäsi hajuille heti, kun ei ollut selkeää etenemissuuntaa. Tämä plus tuhoton määrä esteiden ohituksia/väärään suuntaan suorittamisia keräsi meille aimo virhepotin, josta moni olisi ylpeä. Seurauksena viimeinen sija ja ylimääräistä treeniä hyppykaarroksilla. Parilla toistolla saatiin sujumaan, joten ehkä tämä tästä lähtee...

Inka

Viimeisiä viedään

Treenejä nimittäin. Tänään kentällä viimeiset pidemmät treenit, Eepukin pääsi pitkästä aikaa tekemään jotain kunnollista, sen sijaan että joutuisi vain tsiigailemaan kentän laidalla. Ronjalla kuppipalkka toisessa päässä kenttää ja taas kaikki liikkeet hyppyä lukuunottamatta.

Paikallamakuu ilman näkösuojaa, itse liikuskelin ympäri kentän päätyä ja laitoin tötsiä paikalleen luoksetuloa ym. varten.

Seuraaminen aluksi varsin mielenkiintoista, pienen muistutuksen jälkeen ihan hyvää, vaikka keskittyminen oli vähän mitä oli. Loppua kohden parani huomattavasti, yleensä parantuminen tapahtuu aina juoksupätkän jälkeen, mutta tänään ei sitä tehty laisinkaan, koska ohjaaja on siinä kunnossa että hengästyminen saa kiukkuisen yskänpuuskan esiin..

Liikkestä maahanmeno oli superhieno! Painotin käskyä sen verran, että Ronja varmasti meni tällä kertaa heti maahan asti, josta kehut. Luoksetulon molemmat pätkät onnistuneet, pysähtyminen olisi saanyt olla vähän terävämpi. Tätä koitetaan vähän parannella viime hetkellä vielä tolpan avulla. Liikkeestää seisomisessa ei moitittavaa.

Nouto... Vauhtia piisasi vähän liikaakin, ensin Ronja ampaisi kapulan ohi ja kyllä teki jarrutuksen ilman uutta käskyä. Tämä uusiksi ja onnistuneempi suoritus tilille. Luovutus olisi saanut olla hiukka suorempi. Kaukot loppuun, ihan onnistuneet siihen nähden mitä ne olivat viikko sitten (ei tehnyt tai eteni).

Saas nähdä jos sitä selviäisi hengissä lauantaista. Vähän epäilen. Eppu-sählä pääsi tekemään tolpan kanssa vauhtitreeniä ja seuraamista onnistuneesti, tällä kertaa lelupalkalla.

Oona