Sainpas lopulta tämänkin tänne väsättyä! Eli oltiin siis sunnuntaina Juvanmalmilla Silvia Trkmanin temppukurssin toisella osalla, jälleen oli kivaa vaikka koira selvästi väsyikin viime kertaa nopeammin.
Ensin Silvia puhui taas temppujen tärkeydestä ym, päällimmäisenä mulle jäi mieleen keston opettaminen. Ensin kannattaa siis aloittaa sellaisilla liikkeillä, jotka koira jo osaa, ja liittää niihin kestosana (esim. pyydät koiran istumaan --> hoet "hold hold hold...." kunnes vapautat heittämällä namin kauemmas, myöhemmin "hold"-käskyn voi liittää myös uusiin temppuihin). Silvia puhui myös palkkaamisesta ja siitä, miten kannattaa käyttää sekä lelua että namia. Koirille, joita jompi kumpi ei kiinnosta, voi opettaa että huonommasta seuraa aina parempi.
Ekana temppuna saman puolen tassujen nostaminen (koira nostaa siis samanaikaisesti ilmaan esim. oikean etu- ja takajalan). Tätä treenattiin pitävällä levyllä, joka laitettiin loivasti kallelleen jotain vasten --> tuotiin koira sille sivusuunnassa niin, että oikeat jalat vahingossa osuivat sen päälle --> naks. Aluksi Rommi tarjosi hanakasti lemppariaan 2on2offia, mutta tajusi idean aika nopeasti. Tästä sitten jyrkennettiin levyn kulmaa, kunnes se lopulta oli pystysuorassa. Pystysuoran kanssa ongelmana oli kesto, R olisi mielellään laskenut tassut heti takaisin maahan. Palattiin siis vähän loivempaan hakemaan kestoa. Seuraavaksi olisi tarkoitus vähentää koiran tukea käyttämällä liukkaampaa seinää, aitaa, tuolia...
Seuraavaksi vuorossa pullon halaaminen. Rommi halaa kyllä hienosti hyppyrimaa, mutta jostain syystä se ei hiffaa pulloa yhtään. Yritin mm. pitää pulloa ja rimaa yhtä aikaa, naksauttaa pelkästä pullon raapimisesta sekä liittää mukaan vihjesanan, mutta kun se ei vaan tajunnut! Sen sijaan Rommista oli kivaa naurattaa Silviaa tarjoamalla kaikkia muita repertuaaristaan löytyviä temppuja :)
Sitten ontumista, johon siis viime kerralla harjoiteltiin se yhden tassun nostaminen+ilmassapito. Aluksi suunnitelmani oli naksauttaa mistä tahansa muiden jalkojen liikkeestä, mutta tuloksena olikin koira, joka liikkui askeleen vähän joka suuntaan ja hyppeli paikallaan. Ja sen jälkeen niitä yksittäisiä askeleita eteen oli aika hankala vangita! Yritettiin sitten myös käsiavusteella, eli houkuttelin Rommia namilla eteenpäin samalla kun kannattelin oikeaa takasta, mutta ei kyllä päästy kovin pitkälle.
Orava - tanssi - orava (koira nousee orava-asennosta takajaloille ja laskeutuu takaisin oravaan) oli yllättävän haastava. Rommi sai aluksi tukea laittamalla etutassut mun käsivarrelle, mutta älysi pian nousta takajaloille ilman mun apua. Takaisin orava-asentoon laskeutuminen oli tietenkin haastavampi, vaatihan se lihaksia ja tasapainoa huomattavasti enemmän. R olisi mielellään vain peruuttanut taakse, eikä aluksi laskeutunut alas muuten kuin mun suurin piirtein runnoessa namia sen suuhun suoraan ylhäältä. Pari naksausta helpotti tajuamista, mutta peruuttaminen oli yhä herkässä.
Saman session aikana tehtiin myös volttia (koira muka hyppää syliin mutta ponnistaakin takajaloilla takaisin). Rommi oli jo aika väsyneen oloinen eikä lelu oikein kiinnostanut, joten sen hypätessä syliin heitin lelun sijaan namin musta poispäin. Rommi hyppää syliin aika suoraan, joten joudun auttamaan kääntymisessä toisella kädellä. Tätä jatketaan kotona sohvalla istuen, katsotaan tuleeko ikinä valmista :) ...
Viimeisenä kasi peruuttaen (koira pujottelee ohjaajan jalkojen välistä takapää edellä). Tämä on temppu, jota olen opettanut Rommille jo pitkään, mutta ei vieläkään olla päästy käsiavusteesta pois. Silvia vinkkasi, että ei kannata palkata jalkojen välistä menemisestä vaan sen jälkeen sivulle kiepsahtamisesta, näin koira ei peruuta turhan kauas jalkojen välistä. Ja Rommi alkoikin heti hakeutua oikeaan kohtaan paljon paremmin!
Oli kyllä tosi kiva kurssi, oma motivaatio nousi ja sain paljon uusia ideoita! Nyt osaan varmaan myös hyödyntää eri temppuja esim. agin alkulämppänä tai lihastreeninä, mikä on tietenkin aina hyvä. Kaiken huippu oli kuitenkin Silvian tapaaminen sekä mahdollisuus osallistua hänen kurssilleen :)
Inka
Näytetään tekstit, joissa on tunniste temput. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste temput. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
torstai 4. maaliskuuta 2010
Temppuja á la Silvia Trkman
Tänään oli hieno päivä: kohtasin suuren idolini silmästä silmään. Tunne oli kuin teinitytöllä, joka viimein kohtaa vuosia fanittamansa poikabändin supersöpön laulajan backstagella - sanoinkuvaamaton. Silvia Trkman on jo pitkään ollut mulle se koiramaailman kirkkain esikuva ja suuren ihailun kohde. Hänellä on mielestäni uskomattoman hieno suhde koiriinsa, ja vaikka koirat ovat agilityssa maailman huipulla, niin Trkman ei niinkään ole himotreenaaja vaan himohauskanpitäjä. Hän viettää jokaisen vapaahetkensä koiriensa kanssa ulkoillen ja temppuillen, eikä mitään oteta turhan vakavasti, vaan tärkeintä on hauskanpito ja vauhti. Trkmanin videoita katsellessa näkee, miten hänen koiransa yksinkertaisesti rakastavat jokaista hetkeä elämässään, erityisesti tietenkin treenihetkiä. Voiko sitä ihminen enempää parhaalle kaverilleen toivoa?
Ilmoittauduttiin siis Rommin kanssa Trkmanin kaksiosaiselle temppukurssille, joista eka nelituntinen pidettiin tänään Agimestassa. Ensin Silvia kertoi meille temppujen tärkeydestä eli miksi hän niitä koirilleen opettaa. Tietyt temput ovat lihaskuntotemppuja, joita tekemällä voi vahvistaa koiran selkä- ja takapäälihaksia agilitya ajatellen. Joitain temppuja voi käyttää erilaisten viretilojen saavuttamiseksi esim. ennen agirataa, joitain taas vahvistamaan koiran tietoisuutta takapäästään ja eri jaloistaan. Tietenkin tärkein on itse oppimisprosessi, jonka aikana ohjaaja oppii lukemaan koiraansa, koira oppii oppimaan ja tarjoamaan eri toimintoja ja molemminpuolinen suhde vahvistuu hauskan tekemisen myötä. Mukana mallia näyttämässä oli mun lemppari, Silvian iki-ihana La-pyrri :)
Temppuiltiin kahdessa 6 hengen ryhmässä vuorotellen, mutta tauoista huolimatta päivä oli pitkä ja joissain koirissa alkoi näkyä väsymisen merkkejä. Meidän Rommi se kuitenkin vaan jakso ahnehtia nameja loppuun saakka kovalla innolla, eihän sen mielestä maailmassa ole mitään parempaa kuin kasa ruokaa ja naksutin!
SHEIPPAAMISTA
Ekalla kiekalla sheipattiin riman halaamista (ideana siis, että koira kietaisee yhden tai kaksi tassua pystyssä olevan hyppyriman ympärille). Tämä oli Rommille uusi temppu, mutta nopeasti se sen oppi; Silvian tullessa ekaa kertaa meidän kohdalle myö osattiin se jo. Loppuajan naksauttelin sitten vastakkaisen tassun sekä molempien tassujen halauksia. Lopuksi päästiin vielä kaikkien eteen kokeilemaan tempun vaikeampaa versiota eli pullon halaamista, mutta mulle ja Rommille taisi iskeä ramppikuume, sillä ei saatu edes pienintä halausta aikaiseksi :) ... Sen sijaan Rommi pääsi naurattamaan yleisöä paikallasteppaustempullaan, jota se tarjoaa aina uuden sheippauksen yhteydessä.
TAKAPÄÄN HALLINTAA
Seuraava temppu oli laatikon kiertäminen (koiralla etutassut laatikolla ja takatassut kiertävät laatikkoa). Tästä meillä oli jotain haisua, koska ollaan treenattu perusasentoa + pyörimistä vastapäivään etutassut vadilla. Vastapäivään pyöriminen sujuikin hyvin, mutta toinen suunta oli yllättävän hankala. Ensin yritin opettaa sitä tokon kautta "askelilla vasempaan", mutta Silvia sanoi, että näin tempun opettaminen kestää turhan kauan, koska koiran vaan väistää mua. Lopulta siis seisoin itse koiraa vastapäätä ja naksauttelin pienimmästäkin liikkeestä myötäpäivään. Kotiläksyksi saatiin opetella temppu, jossa itse seisoo laatikon edessä ja koira kiertää takapäällä vuorotellen ohjaajan oikealle ja vasemmalle sivulle.
JALKOJEN HALLINTAA
Laatikkoteema jatkui, tällä kertaa tavoitteena saada koiran kaikki tassut laatikon sisälle. "Tuttu juttu!" totesi Rommi siirtyen nopeasti pienen ruokakupin kanssa pelleilyyn. Pari kertaa se sai kaikki tassunsa sullottua kuppiin, mutta pääasiassa joku yksittäinen jäi aina ulkopuolelle. No, ainakaan koiraa ei voi syyttää yrityksen puutteesta :) Temppu jatkuisi tästä niin, että kuppi siirrettäisi vähitellen pehmeämmille ja epävakaammille alustoille, kunnes lopulta voi itse mennä selälleen ja laittaa kupin jalanpohjien päälle. Pian koira seisoo jo pelkkien jalkapohjien päällä, aika makeeta!
LIHASKUNTOA
Orava-asento oli Rommille jo tuttu, joten sheippasin siihen mukaan etutassuilla kauhomista. Sitten naksauttelin joka kerta, kun R liikautti takapäätään, tavoitteena pingviinikävely. Silvia ehdotti, että koska Rommilla on niin hyvä tasapaino eikä takapää juuri koskaan liiku, niin voisin siirtää orava-asennon pehmeämmille alustoille epävakautta tuomaan --> pääsisin naksauttamaan takapään liikkeestä useammin.
Sitten koirien aivoille lepoa fyysisempien mutta helppojen juttujen muodossa: syliin hyppäämistä ja jalan yli hyppimistä. Nämäkin Rommille vanhoja temppuja, joten syliin hyppäämiseen lisäsin etäisyyttä ja vauhtia. Jalan yli hyppimistä tehtiin lähinnä lihaskunnon takia, hyvin sujui. Ennen sunnuntaita pitää aloitella "volttia", eli koira muka hyppää syliin mutta potkaiseekin itsensä rintakehästä poispäin. Isolle koiralle sohva + pois heitetty lelu paras tapa.
LISÄÄ JALKOJEN HALLINTAA
Viimeinen haaste oli valinnaisen jalan pitäminen ilmassa. Valitsin meille oikean takajalan, koska olen jo pitkään halunnut opettaa takajalan nostamista. Ensin siis pyysin Rommia peruuttamaan 2on2off asentoon kumolleen käännetyn ruokakupin päälle, mutta naks+nami tulikin pelkästä takajalan nostamisesta. Vähitellen siirsin kupin kokonaan pois, ja nyt ollaan siinä pisteessä, että Ro nostaa oikean takasen pariksi sekunniksi ilmaan. Kotiläksynä kesto.
Kestosta sen verran, että sitä haettaessa palkka kannattaa antaa läheltä oikeassa asennossa olevalle koiralle, kun taas yksittäisiä nopeita liikkeitä haettaessa palkan voi heittää muualle. Silvia on bortsuilleen opettanut erikseen kestokäskyn, joka on helpottanut keston lisäämistä mihin tahansa temppuun.
Oli kyllä oikein kivat temppuilut! Rommi oli luonnollisesti ihan inskänä, voi kunpa osaisin tehdä sille tokosta yhtä kivaa kuin tempuista... Paljon saatiin Silvialta kehuja, mikä oli tietenkin mukavaa. Ja uudet ideat pursuavat nyt korvista ulos, en saanut tähän kirjattua puoliakaan :) Sunnuntaina uusiksi!
Inka
Ilmoittauduttiin siis Rommin kanssa Trkmanin kaksiosaiselle temppukurssille, joista eka nelituntinen pidettiin tänään Agimestassa. Ensin Silvia kertoi meille temppujen tärkeydestä eli miksi hän niitä koirilleen opettaa. Tietyt temput ovat lihaskuntotemppuja, joita tekemällä voi vahvistaa koiran selkä- ja takapäälihaksia agilitya ajatellen. Joitain temppuja voi käyttää erilaisten viretilojen saavuttamiseksi esim. ennen agirataa, joitain taas vahvistamaan koiran tietoisuutta takapäästään ja eri jaloistaan. Tietenkin tärkein on itse oppimisprosessi, jonka aikana ohjaaja oppii lukemaan koiraansa, koira oppii oppimaan ja tarjoamaan eri toimintoja ja molemminpuolinen suhde vahvistuu hauskan tekemisen myötä. Mukana mallia näyttämässä oli mun lemppari, Silvian iki-ihana La-pyrri :)
Temppuiltiin kahdessa 6 hengen ryhmässä vuorotellen, mutta tauoista huolimatta päivä oli pitkä ja joissain koirissa alkoi näkyä väsymisen merkkejä. Meidän Rommi se kuitenkin vaan jakso ahnehtia nameja loppuun saakka kovalla innolla, eihän sen mielestä maailmassa ole mitään parempaa kuin kasa ruokaa ja naksutin!
SHEIPPAAMISTA
Ekalla kiekalla sheipattiin riman halaamista (ideana siis, että koira kietaisee yhden tai kaksi tassua pystyssä olevan hyppyriman ympärille). Tämä oli Rommille uusi temppu, mutta nopeasti se sen oppi; Silvian tullessa ekaa kertaa meidän kohdalle myö osattiin se jo. Loppuajan naksauttelin sitten vastakkaisen tassun sekä molempien tassujen halauksia. Lopuksi päästiin vielä kaikkien eteen kokeilemaan tempun vaikeampaa versiota eli pullon halaamista, mutta mulle ja Rommille taisi iskeä ramppikuume, sillä ei saatu edes pienintä halausta aikaiseksi :) ... Sen sijaan Rommi pääsi naurattamaan yleisöä paikallasteppaustempullaan, jota se tarjoaa aina uuden sheippauksen yhteydessä.
TAKAPÄÄN HALLINTAA
Seuraava temppu oli laatikon kiertäminen (koiralla etutassut laatikolla ja takatassut kiertävät laatikkoa). Tästä meillä oli jotain haisua, koska ollaan treenattu perusasentoa + pyörimistä vastapäivään etutassut vadilla. Vastapäivään pyöriminen sujuikin hyvin, mutta toinen suunta oli yllättävän hankala. Ensin yritin opettaa sitä tokon kautta "askelilla vasempaan", mutta Silvia sanoi, että näin tempun opettaminen kestää turhan kauan, koska koiran vaan väistää mua. Lopulta siis seisoin itse koiraa vastapäätä ja naksauttelin pienimmästäkin liikkeestä myötäpäivään. Kotiläksyksi saatiin opetella temppu, jossa itse seisoo laatikon edessä ja koira kiertää takapäällä vuorotellen ohjaajan oikealle ja vasemmalle sivulle.
JALKOJEN HALLINTAA
Laatikkoteema jatkui, tällä kertaa tavoitteena saada koiran kaikki tassut laatikon sisälle. "Tuttu juttu!" totesi Rommi siirtyen nopeasti pienen ruokakupin kanssa pelleilyyn. Pari kertaa se sai kaikki tassunsa sullottua kuppiin, mutta pääasiassa joku yksittäinen jäi aina ulkopuolelle. No, ainakaan koiraa ei voi syyttää yrityksen puutteesta :) Temppu jatkuisi tästä niin, että kuppi siirrettäisi vähitellen pehmeämmille ja epävakaammille alustoille, kunnes lopulta voi itse mennä selälleen ja laittaa kupin jalanpohjien päälle. Pian koira seisoo jo pelkkien jalkapohjien päällä, aika makeeta!
LIHASKUNTOA
Orava-asento oli Rommille jo tuttu, joten sheippasin siihen mukaan etutassuilla kauhomista. Sitten naksauttelin joka kerta, kun R liikautti takapäätään, tavoitteena pingviinikävely. Silvia ehdotti, että koska Rommilla on niin hyvä tasapaino eikä takapää juuri koskaan liiku, niin voisin siirtää orava-asennon pehmeämmille alustoille epävakautta tuomaan --> pääsisin naksauttamaan takapään liikkeestä useammin.
Sitten koirien aivoille lepoa fyysisempien mutta helppojen juttujen muodossa: syliin hyppäämistä ja jalan yli hyppimistä. Nämäkin Rommille vanhoja temppuja, joten syliin hyppäämiseen lisäsin etäisyyttä ja vauhtia. Jalan yli hyppimistä tehtiin lähinnä lihaskunnon takia, hyvin sujui. Ennen sunnuntaita pitää aloitella "volttia", eli koira muka hyppää syliin mutta potkaiseekin itsensä rintakehästä poispäin. Isolle koiralle sohva + pois heitetty lelu paras tapa.
LISÄÄ JALKOJEN HALLINTAA
Viimeinen haaste oli valinnaisen jalan pitäminen ilmassa. Valitsin meille oikean takajalan, koska olen jo pitkään halunnut opettaa takajalan nostamista. Ensin siis pyysin Rommia peruuttamaan 2on2off asentoon kumolleen käännetyn ruokakupin päälle, mutta naks+nami tulikin pelkästä takajalan nostamisesta. Vähitellen siirsin kupin kokonaan pois, ja nyt ollaan siinä pisteessä, että Ro nostaa oikean takasen pariksi sekunniksi ilmaan. Kotiläksynä kesto.
Kestosta sen verran, että sitä haettaessa palkka kannattaa antaa läheltä oikeassa asennossa olevalle koiralle, kun taas yksittäisiä nopeita liikkeitä haettaessa palkan voi heittää muualle. Silvia on bortsuilleen opettanut erikseen kestokäskyn, joka on helpottanut keston lisäämistä mihin tahansa temppuun.
Oli kyllä oikein kivat temppuilut! Rommi oli luonnollisesti ihan inskänä, voi kunpa osaisin tehdä sille tokosta yhtä kivaa kuin tempuista... Paljon saatiin Silvialta kehuja, mikä oli tietenkin mukavaa. Ja uudet ideat pursuavat nyt korvista ulos, en saanut tähän kirjattua puoliakaan :) Sunnuntaina uusiksi!
Inka
lauantai 28. marraskuuta 2009
Tunnaria, kaukoja ja temppuilua
Tänään käynnistyi Rommin tunnarilaskuri. Vireen laskemiseksi pysyttiin sisällä, mikä olikin erittäin hyvä, sillä koiralla oli rutkasti liikaa energiaa jo omasta takaa. En tiedä mitä olisi ulkona tullut touhusta, tyhmä minä olen tarkoituksella antanut koiran kerätä kierroksia treenitauon tyyppisellä (niitä 2by2 keppejähän ei lasketa?) ja sitten alotan suoraan tunnarilla. Mutta hei, eipä mulla vielä vuos sitten ollut koiraa, joka kolmen päivän treenitauon jälkeen hyppii mua vasten ja haukkuu (!!) huomatessaan, että nyt tehään hommia! Ihanaaihanaa, kyllähän ton motivaation kanssa ollaan töitä tehtykin.
Mutta siis itse asiaan: ekalla kerralla palikat vaan sikin sokin, oisko ollu 6 väärää plus oma. Rommilla oli sen verran vauhti päällä, että menin polvilteni rauhoittaakseni tilannetta. En sitten ollut älynnyt valita omaksi palikkaa, jossa on jokin merkki, enkä tietenkään muistanut mihin kohtaa oman olin laittanut, joten en tiedä yhtään toiko Rommi oikean vai ei. Eliminoin joukosta pari palikkaa ja otin uudet tilalle, mutta Rommi taisi aistia epävarmuuteni, koska tokalla kerralla tarjosi vähän jokaista.
Jäähdyteltiin hetki ja sitten uudestaan, nyt maistoi paria mutta toi silti oikean, mistä kehuin kauheasti. Likka menee niin lukkoon epäonnistumisista :( . Loput meni sitten hienosti, olisiko kerran maistanut väärää mutta toi oikean joka kerta. Palikat oli vaihdellen kellotaulussa, rivissä ja jonossa.
Laskuri näyttää siis nyt tältä: 100-7+1=94
Purin Rosmon energiaa seuraavaksi tempuilla ja kaukoilla. Kaukoissa edistää sentin sekä s-m että s-i, joten takapalkka palannee kehiin. Korjattavaa on kyllä ihan minimaalisesti, ollaan hyvin lähellä puhtaita vaihtoja. Temppuja ihan vaan omaksi iloksi, viime viikkoina Rommin repertuaariin on lisätty paikalla steppaaminen sekä maassa etu- ja takajalkojen liikuttelu. Rommi rakastaa molempia, ne on meillä ekat temput jotka on ihan koiran omasta takaa tarjoamalla+naksulla haettu. Viidenkymmenen tempun raja menee kuulkaas kohta rikki :D
Inka
Mutta siis itse asiaan: ekalla kerralla palikat vaan sikin sokin, oisko ollu 6 väärää plus oma. Rommilla oli sen verran vauhti päällä, että menin polvilteni rauhoittaakseni tilannetta. En sitten ollut älynnyt valita omaksi palikkaa, jossa on jokin merkki, enkä tietenkään muistanut mihin kohtaa oman olin laittanut, joten en tiedä yhtään toiko Rommi oikean vai ei. Eliminoin joukosta pari palikkaa ja otin uudet tilalle, mutta Rommi taisi aistia epävarmuuteni, koska tokalla kerralla tarjosi vähän jokaista.
Jäähdyteltiin hetki ja sitten uudestaan, nyt maistoi paria mutta toi silti oikean, mistä kehuin kauheasti. Likka menee niin lukkoon epäonnistumisista :( . Loput meni sitten hienosti, olisiko kerran maistanut väärää mutta toi oikean joka kerta. Palikat oli vaihdellen kellotaulussa, rivissä ja jonossa.
Laskuri näyttää siis nyt tältä: 100-7+1=94
Purin Rosmon energiaa seuraavaksi tempuilla ja kaukoilla. Kaukoissa edistää sentin sekä s-m että s-i, joten takapalkka palannee kehiin. Korjattavaa on kyllä ihan minimaalisesti, ollaan hyvin lähellä puhtaita vaihtoja. Temppuja ihan vaan omaksi iloksi, viime viikkoina Rommin repertuaariin on lisätty paikalla steppaaminen sekä maassa etu- ja takajalkojen liikuttelu. Rommi rakastaa molempia, ne on meillä ekat temput jotka on ihan koiran omasta takaa tarjoamalla+naksulla haettu. Viidenkymmenen tempun raja menee kuulkaas kohta rikki :D
Inka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
