Tokoa Ruottiksella

Tänään vaihteeksi Rommin kanssa oikein sujuvat tokotreenit, edettiin parissakin asiassa. Pikkusisko Tuuve 10vee on alkanut innostua koirista ja ennen kaikkea kouluttamisesta, joten saatiin kentälle ihan seuraakin :) . Oli mahtavaa tuntea itsensä kerrankin osaavaksi, eikä aina tyytyä siihen ikuiseen tumpelon ja aloittelijan rooliin. Ok ok myönnetään, kysymykset olivat luokkaa miks sä pysäytät koiran ku se tulee luokse ja mitä noi punaset tötteröt on :---) . Mutta siis, itse treeneihin, aika samaa kaavaa kuin eilenkin.

Aloitettiin noudoilla. Ensin puulla, maalinkierrosta suoraan kapulalle pari kertaa. Sitten siirryttiin metskuihin, näissä maalinkierto toi kivasti lisää vauhtia --> otekin oli parempi. Myös palautukset ekaa kertaa lukuun ottamatta mukavan reippaita. Lopuksi Tuuve sai vielä toimia liikkurina ja kisata Rommin kanssa kapulalle, ekat pari kertaa sisko sai, mutta vikalla R kiihdytti jo hyvin alusta lähtien ja onnistui nappaamaan kapulan.

Seuraavaksi sitten treenien teemaa eli luoksetuloja. Eka eri suunnista ihan alomalliin, vauhtia oli kiitettävästi, mutta törmäyksiltä vältyttiin. Tuuve sai myös pari kertaa kokeilla hetsailua, josta tietenkin supervauhdit. Näiden jälkeen aloitettiin pysäytysten kanssa työskentely. Kun maltoin pitää sen 70-90% läpijuoksuja -linjan, tuli koirakin joka kerta iloisesti ja vauhdilla luokse.
Heitin eka kolmella kerralla lihapullanpalan taakse (välissä siis toki läpijuoksuja kiitettävästi), sitten kokeilin pelkkää heittoliikettä. Ja ai että miten makeesti pysähty ! Oli melkeinpä parempi kun sillon joskus, kun stopit oli meidän bravuureja takapalkan kanssa ! Mutta pitihän se tarkistaa, oliko kyse vain hyvästä tuurista, joten parit läpijuoksut ilman merkkiäkään ennakoinnista ja sitten uusi kokeilu. Ja kyllä vain, koira pysähtyi jälleen kuin seinä olisi eteen isketty. Lopetettiin yhteen supervauhdikkaaseen hetsausluoksetuloon. Jesjesjes!

Ruutuja tehtiin pari kipaletta. Ensin samaan tyyliin miten eilenkin onnistu, eli näytin ruutuun jäävän palkan ja kisattiin ruutuun. Sitten pyysin Tuuvea seisomaan ruudun vieressä ja nappaamaan palkan viime hetkellä pois. Kun toistettiin tämä, niin R vaikutti hitusen epävarmalta, eikä edes mennyt ruutuun saakka vaan käänty katsomaan mua kummissaan. Kokeiltiin uudestaan niin, että Tuuve menikin hieman kauemmas ja lähti juoksemaan Rompan kanssa samaan aikaan --> koira ampu ja ehti eka. Jatkossa siis appari voi ihan mistä vaan ja missä vaiheessa vaan syöksyä nappaamaan palkka, joten koiran on pakko ampua joka kerta alusta asti.

Kaukoja tehtiin naksun kanssa, näin vauhtia tuli hyvin lisää. S-i vaihto tehotreeniin, ettei peruuttele! Seuraamisessa keskityttiin takapäähän, jonka käyttöä vahvistelin naksulla. Ensin vihjasin Rommia peruuttamaan mun ympäri kääntämällä yläkroppaa vasempaan, sitten kokeilin täykkäreitä vasempaan samalla vihjeellä, näin törkeen makeeta takapään käyttöä. Vasempaan käännöksetkin parani huomattavasti. Tehtiin palkatta pari pidempää kaaviota, joissa lähinnä siis käännöksiä&täykkäreitä vasempaan. Hienoja oli, joten palattiin repulle, josta kaivoin esiin iltaruuan pakastepurkissa.

Tulipa taas romaania kirjoteltua :) ... Kyllä tosta Tuuvesta saadaan meille ihan kelpo appari, jos vain intoa riittää. Sisko pääsi kokeilemaan ilman koiraa seurauskaaviota mun toimiessa liikkurina, ja Rompan kanssa sai tehdä temppuja ja yhden luoksejuoksunkin. Tässähän mulla on seuraaviin nuorten ässämeihin ohjaaja Rommille!

Inka