Aloitettiin Kaisan ja Erikan kanssa takaaleikkauksilla. Rata oli yksinkertainen hyppysiksakki, jonka lopussa putkisetti. Rommi luki takaaleikkauksia hyvin, ja sille teki varmasti hyvää joutua menemään mun edellä vaihteeksi. Ongelmaa aiheuttivat pommiesteet (=putkenpäät), joiden kohdalla jouduin aika tiukasti käskyttämään, jottei niihin oltaisi syöksytty. Erityisen vaikea oli vikan hypyn jälkeinen putki, jonka väärä pää imi Rommia kerta toisensa jälkeen. Yksi onnistunut kerta saatiin, ja sekin vain sillä, että pysäytin oman liikkeeni kokonaan ennen vitoshyppyä. Lopussa Rompan vauhti alkoi hyytyä sen verran, että lopetettiin leikki kesken. Yhden putkisuoran R sai toki juosta, ihan ok irtoaminen. Conclusion: takaaleikkaukset sinänsä toimivat hyvin, pommiesteiden kanssa vain täytyy olla tiukkana.
Tää on musta oikeestaan hienoa edistystä koiran osalta, koska vielä jonkin aikaa sitten se ei olisi a) irronnut mun edelle, jos kyseessä ei olisi ollut suora, ja b) mennyt yhteenkään putkeen ilman, että se olisi suurin piirtein työnnetty sinne. Bravo!
Laura ja Pedu asettivat meille keppitavoitteen: irtoava koira. Irtoamisharjoitukset aloitettiin yksinkertaisesti niin, että kutsuttiin koira hypyn takaa ja lähetettiin kuuden kepin sarjalle itsenäisesti. Kun yhdeltä etäisyydeltä sujui, sai ohjaaja siirtyä lähemmäs hyppyä ja kauemmas kepeistä. Rommi yllätti mut jälleen hakemalla ekan välin lähes joka kerta oikein. Käytin jälleen naksutinta ja naksautin loputkin välit, Pedu kertoi Rompan kiihdyttävän vauhtia joka naksauksella :) .
Oikealta puolelta harjoitus siis sujui hienosti, kunhan vain maltoin antaa Rompan hakea sen ekan välin itse. Koko ajan piti kuitenkin olla sen näköinen, että oli lähdössä koiran mukaan, muuten Är hyytyi.
Sitten se kirottu vasen puoli... Yllätyin siitä, että R kyllä haki ekan välin tältäkin puolelta ok, vaikeuksia tuottikin kakkosväli. Ratkaisuna lähdin mukaan vähän aikaisemmin kuin oikealta ohjattaessa, jotta pääsin avittamaan tokan välin kanssa, niin ja jätin myös pois sen "JAA!" -kiljaisun, joka väkisinkin tuli Rompan irrottua ekaan väliin.
Pedun ja Lauran mukaan täysin mahdollinen tavoite olisi saada R pikapuoliin irtoamaan kepeille niin, että seison itse hypyn takana ja käskytän kepeille, saapi nähdä miten onnistuu, Rommi kun ei tosiaan ole niitä mielellään itsenäisesti työskenteleviä.
Lopuksi tehtiin vielä molemmilta puolilta täydet kepit. Oikea puoli muuten bra, mutta naksun myötä vauhtia tuli vähän liikaakin ja lopussa jäi yksi väli pujottelematta. Parempi näin :) . Vasen puoli piti ohjata kädellä, sen verran tönkköä menoa oli... Keinua otettiin pari kertaa yksittäisenä, eipä siinä ongelmia.
Kyytiä odotellessa hyödynnettiin räntäsade ja märkä maa reenaamalla olosuhdepaikkamakuuta. Koska kolmen metrin päässä oli vilkkaasti liikennöity tie, niin en viitsinyt mennä piiloon, vaan tehtiin ihan alo-malliin. Oikein kauniisti R oli, rento mutta tarkkaavainen.
Inka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti