Aksat

Maanantain aksat, teemana kontaktit ja välistävedot. Tarkoituksena oli ottaa takaakiertojakin, mutta aika loppui kesken :(


Rommin kanssa välistävedot tuottivat ongelmia. Mulla oli vähän ohjaaminen hukassa, mikä luonnollisesti näkyi suorituksessa. Toinen juttu, mikä aiheutti ongelmia, oli Rommin haluttomuus hypätä este olemattomasta kulmasta. Se ei oikein koskaan ole hiffannut sitä, enkä tiedä johtuuko tuo väärästä hyppytekniikasta, epävarmuudesta, oikeiden lihasten puutteesta vai mistä. Ongelma siis ilmenee vaan, jos rima on >45cm.
No, koko härdelli oli sitten meidän osalta aika kulmikasta menoa, kun jouduin vetämään Rommia joka kerta sen verran ulos, että sain sen suoristettua ennen hyppyä. Ensin olin myöhässä, sitten hätiköin, sitten liikkeeni tyypilliseen tapaan pysähtyi, sitten kompastelin omiin jalkoihini... Joten kuten onnistunut suoritus saatiin vasta, kun muistin a) kääntää selän kohti etenemissuuntaa jo ennen kun koira hyppäsi, b) liikkua tarpeeksi kaukana hypyistä, jotta koiralla oli tilaa ja c) päästää koira ajoissa seuraavalle hypylle oikealla kädenliikkeellä. Eka rundi siis tehtiin oikealta vasemmalle.
Toka kierros toiseen suuntaan sama juttu, tämä sujui huomattavasti paremmin. R haki esteitä itsenäisemmin, eikä oma liikkeeni pysähtynyt juuri lainkaan. Yhä olisi ollut paljon parannettavaa, mutta Rom alkoi jo osoittaa väsymisen merkkejä, joten jätettiin siihen.


Kontakteja hiottiin kahdella pienellä radanpätkällä. Ekalla radalla hiottiin 180 asteen käännöstä, tavoite saada koira kiertämään kunnolla ylösmenokontaktille. Alkuun ohjasin liian laajalla kädenliikkeellä, ja Rommi kiersi hienosti koko ylösmenon. Loppuun saakka viedessäni ihan ok, mutta kun vähänkin yritin jättäytyä taakse, niin R hyppäsi puomille sivusta. Lopulta saatiin homma sujumaan, kun laitettiin siivekkeet molemmin puolin johteiksi. Niiden häivyttäminen ei vielä onnistunut, mutta onneksi R on nopea oppija, joten kun muistan ottaa naksun treeneihin mukaan, niin tuokin varmasti alkaa sujua.
Pidin joka kerta lätkää alastulolla, kerran tippui yksi takajalka pois, mutta Rommi korjasi hienosti itse. Puomi oli kivakiva :)



Toka pätkä oli koko treenialueen mittainen suora. Mikään ei olisi voinut Rommin mielestä olla siistimpää, sai juosta täysiä supersuosikki A'lle, jonka lopussa oli namilätkä! Ideana oli tulla mahdollisimman kovaa ja niin, että koira ottaa kontaktin vaikka ohjaajan liike jatkuu suoraan/sivulle. Fiksuna piskinä R korjasi A'n suoritustekniikkaa heti tokalla kerralla, eikä touhu näyttänyt ollenkaan pahalta, vaikka tultiinkin sata lasissa. Turhaan pelkäsin etupään puolesta :) . Hyvin R myös kesti sen, että juoksinkin sivusuuntaan, ekalla kerralla vaan hämmenty. Kävin joka kerta palkkaamassa kontaktille.

Läksyksi saatiin kierrot, eli ennen ens maanantaita tavoite olis saada koira lähetettyä kohdetta kiertämään pidemmältä kun se nykynen 3-4m. En kyllä usko, että itse kierto tulee tuottamaan meille ongelmia, vaan se hyppääminen sen jälkeen... No, jää nähtäväksi.

Inka