HAU:n ev agikisat

Tänään pyörähdettiin Rommin kanssa HAU:n omille möllikoirakoille järjestämissä agiepiksissä. Vähäniityn Sari tuomaroi ja antoi loppukommenttia, suurkiitokset :) . Rata oli ihanan helppo ja suoraviivainen, mikä huolestutti mua vähän, koska ei olla pitkään aikaan tehty mitään tuollaista reeneissä. Keppejä ja kontakteja ei siis ollut ollenkaan.
Halusin kokeilla sylkkäriä radalla, joten otin Rompan ykkösen ja kakkosen yli vastaan vasemmalla kädellä rintamasuunta pois putkelta --> kiepsautin hyvin toimineella sylkkärillä putkeen. Hypyllä 5 sattui radan ainoa kämmi, odotin koiran irtoavan hypylle vaikka itse liikuin sivusuunnassa valssaamaan 6-7, mutta sepä tulikin ohi ja hyppäsi kutosen. Ohjasin siis takaisin vitoselle, loppurata ihan jees. Koska rata ei ollut hankala, saatoin keskittyä puhtaasti rintamasuuntaan joka toimi!! 7-10 siis oikeelta puolelta, 11-14 vasemmalta ja loppusuora jälleen oikealta.
Sarin loppukommentit: Muuten oikein hieno rata, Rommi ei hypännyt vitosta, koska olin askeleen edellä --> oma liike pysähtyi hieman liian aikaisin. Sanoi että jos kontaktit ja kepit ovat kunnossa, niin ehdottomasti kisoihin vaan :)

Saatiin suorittaa rata vielä toisen kerran, ja koska maksikoirakoilla (2 kpl) oli tasatilanne, niin meidän kohdalla kyseessä oli myös revanssi. Tällä kertaa maltoin ohjata vitosen loppuun saakka, mutta putkea 10 sitten en, joten sinne tuli kielto. Muuten jälleen ok suoritus, plussaa mulle siitä, että uskalsin juosta tällä kertaa. Jatkossa pitää muistaa, että suoraviivasilla radoilla on lupa keskittyä omaan vauhtiin toisin kuin pyörityksissä, joissa sijainti ja pikkuliikkeet ovat tärkeämpiä.
Sarin loppukommentit: Jälleen hyvä rata, erityisesti loppusuora oli makee mun lisätessä vauhtia. Koira kyllä etenee kovaa jos vaan oma kunto sen sallii ;) . Kymppiputkeen en käskyttänyt tarpeeksi selkeästi.

Lopputulos ekalta radalta 20vp (kielto + hyl) ja aika -17.97, tokalta radalta 5vp ja aika -22.36, jolla voitettiin hurja kahden koiran luokka. Ja mitä opittiin? Rommi ei kisatilanteessa (lue: ohjaaja jännittää -tilanteessa) irtoa juuri lainkaa, mikä aiheutti molempien ratojen virheet. Oletin siis, että kyllä se irtoaa sen pari metriä mennen tullen palaten, enkä ohjannut loppuun saakka.

Lopuksi käytiin vielä toisella puolella reenaamassa vähän keppikulmia ja kontakteja. Umpikulman kanssa oli aluksi pikkasen vaikeuksia, mutta saatiin lopulta sekin sujumaan. A'lla Rommi olisi koko ajan halunnut tulla pari senttiä liian pitkälle koska lätkää ei ollut, mutta kun tarpeeksi usein palauttelin niin alkoi tuokin sujua.
Kaiken kaikkiaan tosi positiivinen kokemus, mun kisajännitys alkaa pikkuhiljaa hellittää ja oli kiva mennä vaihteeksi helppoa rataa :) Keväällä sitten startataan ekoissa virallisissa!

Inka