Temppuja á la Silvia Trkman

Tänään oli hieno päivä: kohtasin suuren idolini silmästä silmään. Tunne oli kuin teinitytöllä, joka viimein kohtaa vuosia fanittamansa poikabändin supersöpön laulajan backstagella - sanoinkuvaamaton. Silvia Trkman on jo pitkään ollut mulle se koiramaailman kirkkain esikuva ja suuren ihailun kohde. Hänellä on mielestäni uskomattoman hieno suhde koiriinsa, ja vaikka koirat ovat agilityssa maailman huipulla, niin Trkman ei niinkään ole himotreenaaja vaan himohauskanpitäjä. Hän viettää jokaisen vapaahetkensä koiriensa kanssa ulkoillen ja temppuillen, eikä mitään oteta turhan vakavasti, vaan tärkeintä on hauskanpito ja vauhti. Trkmanin videoita katsellessa näkee, miten hänen koiransa yksinkertaisesti rakastavat jokaista hetkeä elämässään, erityisesti tietenkin treenihetkiä. Voiko sitä ihminen enempää parhaalle kaverilleen toivoa?

Ilmoittauduttiin siis Rommin kanssa Trkmanin kaksiosaiselle temppukurssille, joista eka nelituntinen pidettiin tänään Agimestassa. Ensin Silvia kertoi meille temppujen tärkeydestä eli miksi hän niitä koirilleen opettaa. Tietyt temput ovat lihaskuntotemppuja, joita tekemällä voi vahvistaa koiran selkä- ja takapäälihaksia agilitya ajatellen. Joitain temppuja voi käyttää erilaisten viretilojen saavuttamiseksi esim. ennen agirataa, joitain taas vahvistamaan koiran tietoisuutta takapäästään ja eri jaloistaan. Tietenkin tärkein on itse oppimisprosessi, jonka aikana ohjaaja oppii lukemaan koiraansa, koira oppii oppimaan ja tarjoamaan eri toimintoja ja molemminpuolinen suhde vahvistuu hauskan tekemisen myötä. Mukana mallia näyttämässä oli mun lemppari, Silvian iki-ihana La-pyrri :)

Temppuiltiin kahdessa 6 hengen ryhmässä vuorotellen, mutta tauoista huolimatta päivä oli pitkä ja joissain koirissa alkoi näkyä väsymisen merkkejä. Meidän Rommi se kuitenkin vaan jakso ahnehtia nameja loppuun saakka kovalla innolla, eihän sen mielestä maailmassa ole mitään parempaa kuin kasa ruokaa ja naksutin!

SHEIPPAAMISTA
Ekalla kiekalla sheipattiin riman halaamista (ideana siis, että koira kietaisee yhden tai kaksi tassua pystyssä olevan hyppyriman ympärille). Tämä oli Rommille uusi temppu, mutta nopeasti se sen oppi; Silvian tullessa ekaa kertaa meidän kohdalle myö osattiin se jo. Loppuajan naksauttelin sitten vastakkaisen tassun sekä molempien tassujen halauksia. Lopuksi päästiin vielä kaikkien eteen kokeilemaan tempun vaikeampaa versiota eli pullon halaamista, mutta mulle ja Rommille taisi iskeä ramppikuume, sillä ei saatu edes pienintä halausta aikaiseksi :) ... Sen sijaan Rommi pääsi naurattamaan yleisöä paikallasteppaustempullaan, jota se tarjoaa aina uuden sheippauksen yhteydessä.

TAKAPÄÄN HALLINTAA
Seuraava temppu oli laatikon kiertäminen (koiralla etutassut laatikolla ja takatassut kiertävät laatikkoa). Tästä meillä oli jotain haisua, koska ollaan treenattu perusasentoa + pyörimistä vastapäivään etutassut vadilla. Vastapäivään pyöriminen sujuikin hyvin, mutta toinen suunta oli yllättävän hankala. Ensin yritin opettaa sitä tokon kautta "askelilla vasempaan", mutta Silvia sanoi, että näin tempun opettaminen kestää turhan kauan, koska koiran vaan väistää mua. Lopulta siis seisoin itse koiraa vastapäätä ja naksauttelin pienimmästäkin liikkeestä myötäpäivään. Kotiläksyksi saatiin opetella temppu, jossa itse seisoo laatikon edessä ja koira kiertää takapäällä vuorotellen ohjaajan oikealle ja vasemmalle sivulle.

JALKOJEN HALLINTAA
Laatikkoteema jatkui, tällä kertaa tavoitteena saada koiran kaikki tassut laatikon sisälle. "Tuttu juttu!" totesi Rommi siirtyen nopeasti pienen ruokakupin kanssa pelleilyyn. Pari kertaa se sai kaikki tassunsa sullottua kuppiin, mutta pääasiassa joku yksittäinen jäi aina ulkopuolelle. No, ainakaan koiraa ei voi syyttää yrityksen puutteesta :) Temppu jatkuisi tästä niin, että kuppi siirrettäisi vähitellen pehmeämmille ja epävakaammille alustoille, kunnes lopulta voi itse mennä selälleen ja laittaa kupin jalanpohjien päälle. Pian koira seisoo jo pelkkien jalkapohjien päällä, aika makeeta!

LIHASKUNTOA
Orava-asento oli Rommille jo tuttu, joten sheippasin siihen mukaan etutassuilla kauhomista. Sitten naksauttelin joka kerta, kun R liikautti takapäätään, tavoitteena pingviinikävely. Silvia ehdotti, että koska Rommilla on niin hyvä tasapaino eikä takapää juuri koskaan liiku, niin voisin siirtää orava-asennon pehmeämmille alustoille epävakautta tuomaan --> pääsisin naksauttamaan takapään liikkeestä useammin.
Sitten koirien aivoille lepoa fyysisempien mutta helppojen juttujen muodossa: syliin hyppäämistä ja jalan yli hyppimistä. Nämäkin Rommille vanhoja temppuja, joten syliin hyppäämiseen lisäsin etäisyyttä ja vauhtia. Jalan yli hyppimistä tehtiin lähinnä lihaskunnon takia, hyvin sujui. Ennen sunnuntaita pitää aloitella "volttia", eli koira muka hyppää syliin mutta potkaiseekin itsensä rintakehästä poispäin. Isolle koiralle sohva + pois heitetty lelu paras tapa.

LISÄÄ JALKOJEN HALLINTAA
Viimeinen haaste oli valinnaisen jalan pitäminen ilmassa. Valitsin meille oikean takajalan, koska olen jo pitkään halunnut opettaa takajalan nostamista. Ensin siis pyysin Rommia peruuttamaan 2on2off asentoon kumolleen käännetyn ruokakupin päälle, mutta naks+nami tulikin pelkästä takajalan nostamisesta. Vähitellen siirsin kupin kokonaan pois, ja nyt ollaan siinä pisteessä, että Ro nostaa oikean takasen pariksi sekunniksi ilmaan. Kotiläksynä kesto.
Kestosta sen verran, että sitä haettaessa palkka kannattaa antaa läheltä oikeassa asennossa olevalle koiralle, kun taas yksittäisiä nopeita liikkeitä haettaessa palkan voi heittää muualle. Silvia on bortsuilleen opettanut erikseen kestokäskyn, joka on helpottanut keston lisäämistä mihin tahansa temppuun.

Oli kyllä oikein kivat temppuilut! Rommi oli luonnollisesti ihan inskänä, voi kunpa osaisin tehdä sille tokosta yhtä kivaa kuin tempuista... Paljon saatiin Silvialta kehuja, mikä oli tietenkin mukavaa. Ja uudet ideat pursuavat nyt korvista ulos, en saanut tähän kirjattua puoliakaan :) Sunnuntaina uusiksi!

Inka