Lauantain jäljet

Tänään tallasin Rompalle kaksi jälkeä, eka turhan vaikee ja toka helppo. Ihan tonne lähimettään tein ekan, kun en laiskana jaksanut lähteä kauemmas. Maasto oli paikoin ryteikköistä, paikoin ihan easya.

Eka jälki oli pituudelta 50m normaalimittaisilla askelilla, nameja vaihtelevasti, niin että välillä oli joka askeleella, välillä joka kolmannella ja pari 10m pätkää ei ollenkaan. Yksi kulma. Jäljen oli tarkoitus antaa vanheta 20min, mutta huomasin jäljen käveltyäni, että mulla ei ollut kissanruokarasiaa mukana. Kotoakaan ei löytynyt, joten tarkoitus oli käydä nopeasti lähikaupassa, mutta onneksi isä olikin juuri lähdössä autolla kaupalle. Odottelin tyytyväisenä kotona, mutta isää ei kuulunut 20 minuutinkaan jälkeen. Soitolla selvisi, että isä oli lähtenyt Prismaan tekemään isoja ruokaostoksia, eikä tulisi takaisin ainakaan tuntiin. Kävin siis nopeasti heittämässä jäljen päähän purkin ja hain koiran, mutta tässä vaiheessa jäljellä oli jo yli 40min ikää. Vanhin jälki, jonka R on ajanut, on ollut 25min ikäinen, ja se oli erittäin helppo ja runsaasti namitettu. Päätin kuitenkin kokeilla...
Rommi löysi jäljen itsenäisesti, ja alku olikin lupaava. Sitten päästiin ekalle tyhjälle pätkälle, mikä selvästi hämäsi koiraa. Se palasi ensin takajäljelle, mutta korjasi kuitenkin nopeasti. Ihan ideaalisti ei loppujälkikään mennyt, vaan koira pyöri turhia ja hukkasi jäljen pariin otteeseen. Loppuun kuitenkin päästiin ilman mun apua, joten ei se nyt ihan toivotonta ollut. Vähän kuitenkin kadutti se, että nostin rimaa turhan nopeasti, joten myöhemmin illalla kävin tallomassa toisen helpomman jäljen itsetuntoa kohottamaan.

Toka jälki siis oli nurmella, pituutta 90m ja nameja sekalaisesti kuten ekallakin. Kaksi kulmaa ja ikää 20min. Lähestyttiin sivusta, hyvin löytyi ja lähti oikeaan suuntaan. Alkusähellyksen jälkeen meni jees, molemmat kulmat ok ja kerran taisi tehdä jonkun ihme pyörähdyskoukeron, mutta nenä pysyi koko ajan tiiviisti maassa. Ainoa ongelma on nyt se vauhti, jota on aaaaivan liikaa ja jonka takia tarkkuus puuttuu kokonaan. Vaikka periaatteessa en haluaisi puuttua Rommin työskentelyyn, niin joudun jatkuvasti jarruttelemaan menoa, jottei kiirehdi liikaa. Huomenna tarkoituksena tehdä pari kunnon namijälkeä kierroksia laskemaan, niin ja keppiruudunkin voisi väsätä.

Inka