Ohjaa, älä oleta!

Tänään sitten liideltiin ryhmän sisäisten kisojen merkeissä. Rata oli helpohko, tasolta ehkä ykköstä. Pakollisena oli tällä kertaa yksi vapaavalintainen takaaleikkaus ja yksi vapaavalintainen persjättö. Saatiin tuttuun tapaan mennä kaksi kertaa ja parempi tulos laskettiin. Pedu myös videoi molemmat radat, joten saatiin videomatskua tuleville pikkujouluille. Itse ratojen lisäksi Pedu videoi vertailun vuoksi myös jokaiselta yhden rataantutustumisen.


Eka rata meni mun ja Rommin osalta vähän niin ja näin. Sekosin alun 2-3 valssissa askelissa, joten putkeenlähetys oli vähän sotkuinen (välissä tuli suoritettua joku turha hyppykin). Olin ennen radallelähtöä jättänyt koiran nähden lätkän Pedun jalkoihin, koska luulin olevani ovela ja koiran luulevan, että lätkä olisi kontaktin alastulolla. Ja tämähän tietenkin oli täysin turha luulo, sillä hypyn 11 jälkeen R kiiti vaan tuhatta ja sataa Pedun jalkoihin tsekkaamaan lätkää... Plussaa samaisesta suorasta: R lensi niin lujaa, että olin auttamatta myöhässä --> koira oli kääntymässä 90 astetta mun suuntaan muurille --> pelastin tilanteen "eteen" -huudolla. Kun sain koiran kutsuttua lätkältä, päästiin kepeille. Hienosti haki sisään ja teki itsenäisesti, no problem!
Loppurata oli muistaakseni muuten ok, mutta takaaleikkaus ennen 15 vähän takkusi, kun koira ei irronnutkaan hypylle odotetulla tavalla, ja onnistuin ansiokkaasti ohjaamaan koiran puomin ylösmenon ohi sillä prkl rintamasuunnalla. Koiran vauhti oli kuitenkin jotain ilmiömäistä, kaikki kolme kouluttajaa kehuivat ihan erikseen miten se lensi radalla (ja miten tottumaton ohjaaja oli ihan hukassa) :> .

Tokalla kiekalla onnistuin korjaamaan pari juttua ja mokaamaankin vähän. Eka putkeenlähetys toimi paremmin, kun hoidin homman takaaleikkauksella ja jätin sen valssin pois. Pituus-hyppy-hyppy ennen keppejä meni entistä huonommin, kun unohdin rintamasuunnan vikalla hypyllä ja jouduin tyrkkäämään koiran sen yli. Kepit taas superhianot, vaikka säädin itse jotain kummallista sisäänmenossa. Onneksi viisas koira korjaa :) . Siihen kohtaa, mihin viimeksi heitin takaaleikkauksen, olin tällä kertaa suunnitellut kokeilevani valssia. Se nyt meni ihan sählingiksi, kun koira liikkui sata lasissa ja ohjaaja lyllersi perässä... Ja sitten se puomi. Onnistuin todella jälleen ohjaamaan Rommin ylösmenon ohi, mikä on sinänsä ansiokasta, sillä puomi oli ihan seinän vieressä ja niin, että lähettyvillä ei ollut mitään, mikä voisi vetää koiraa puoleensa. Tässä kohtaa vaan oletin, että kyllä tuo kontaktihullu hakee ylösmenon mistä vaan, ei mun tarvii sitä ajatella. Ei todella!

Vauhtia oli jälleen huikeasti Rommin normaaliin tasoon nähden, mikä yllätti mut täysin. Pitääkö tässä alkaa oikeesti juosta? Kontaktit oli superhianoja ilman lätkää, varsinkin A oli joka kerta makee!

Oltiin sitten totuttuun tapaan lopulta viimesiä :) . Me oikeesti vaan huijataan olevamme huonoimpia, oottakaas vaan kun meijän virallinen kisaura starttaa ens keväänä! Tullaan kuulkaas ja päihitetään kaikki! Ei vaan, koira nyt sattu olemaan supervauhdikas tällä kertaa, mikä aiheutti mussa hämminkiä. Ja yritän lohduttautua sillä, että R lukee ohjausta niin millilleen, että sitä on keskivertoa vaikeampi ohjata? Tai sitten voisin tän selittelyn sijaan keskittyä siihen ohjaamiseen, jospa vaikka joku päivä jotain oppisinkin :D ! Vähitellen voisi alkaa katsoa siihen kuuluisaan peiliin.

Lopuksi päästiin vielä korjaamaan pieleen mennyttä kohtaa. Kaisalla ja Pedulla oli erimielisyyksiä siitä, mitä kohtaa meidän pitäisi hinkata, mikä ei sinänsä ollut yllättävää, koska radalta löytyi niin paljon korjattavaa. Lopulta päädyttiin sitten korjaamaan molempia kohtia.
Eka kohta oli siis 8-12. Nyt muistin rintamasuunnan, ja vaikka kädet huitoivat jotain epämääräistä, niin koira hyppäsi vikankin hypyn ilman turhia koukeroita. Kepit jälleen bueno.
Seuraavaksi sitten 13-17. Tällä kertaa leikkasin ekan ja tokan hypyn välissä takaa, ja vaikka kaari venyikin vähän pitkäksi, niin muuten se oli ok. Puomille maltoin tällä kertaa ohjata, joten siinä ei ongelmia.

Kyytiä odotellessa tokoiltiin vähän. Luoksetulot sekä stopeilla että ilman hienoja, seuraaminen muuten ok mutta kontakti tippui parissa kohtaa. Paikkamakuuta lyhyillä ajoilla BH-tyyliin selkä koiraan päin, otin parhaimmillaan etäisyyttä 40m. Avoimen hyppyä reenattiin jollain ihme pömpelillä, hyvin koira istui toiselle puolelle ja malttoi hypätä takaisinkin. Yhä se tekee paluuhypystä sivulle tullessaan jonkun ihme loikan, mutta eipä tuo mua häiritse, kun ei toi avohyppy kovin tärkeä ole. Jonkin sortin sylkkäreitäkin tehtiin puunkierroilla, jälleen se oikea puoli takkusi. Koira oli kuitenkin ihan inskänä koko ajan, kiva kun sillä on vaihteeksi energiaa :) .

Inka