Tänään liideltiin vuoden vikojen ryhmäkisojen merkeissä. Erikan rata vaikutti rataantutustumisessa hankalalta (Rommille siis), mutta menikin yllättävän hyvin. Rata koostui pääosin edelliskertojen tekniikkapätkistä, ja erityisesti mua jännitti viime reeneissä huonosti mennyt hyppyneliö, joka oli tällä kertaa jopa pikkasen tiiviimpi (ratapiirroksessa turhan väljä).
Startattiin Rommin kanssa ekoina. Kutsuin ekat hypyt kakkosen takaa oikeella kädellä, vaihdoin ennen hyppyä 2 vasempaan ja kierrätin muurin vasemmalta puolelta, samoin hypyn 5. Kutosen jälkeen jaakotin (toimii!!) ja varmistelin suoristamalla Rommin ennen seiskaa. Rommi suoristui hyvin hypylle 9 vaikka jäin jälkeen, eikä edes koskenut A'n ylösmenoa! Jouduin kuitenkin ottamaan haltuun ennen putkea.
Hyppy 11 vasemmalta takaa, sitten suoraa ohjausta putkelle 16, jossa takaaleikkaus. Putkesta tullessa R oli kai lähtenyt Heidin perään, joka siis oli juoksemassa meille lätkää keinulle? Sitten likka oli tajunnut että ei hitto, väärä ihminen, jolloin oli jo liian myöhäistä, ja se hyppäsi 17 väärään suuntaan.
Tämä sekotti mun rytmin --> valssi ennen keppejä täysin väärin ajotettu --> lähetys kepeille epäonnistui. Keppien sisäänmenolla pyörittiin sitten hetki ennen kun sain Rommin lähetettyä hyvin, itse kepit teki ok. Ja jälleen varmistelin aika tavalla, suoristin kunnolla ennen keinua. Loppurata ongelmitta.
Toka kiekka menikin sitten huonommin. Ekan radan hyppyneliö meni sen verran hyvin, että rentouduin liikaa enkä kertonut tarpeeksi selkeästi minne oltiin menossa --> koira hyppäsi neloselta kutosen. Muistaakseni 6-7 meni paremmin, uskalsin päästää Rommin tiukemmassa kulmassa seiskalle. 9-10 jouduin tekemään aika törkeen pelastuksen, Rommi oli menossa selkeesti A'lle mutta karjasin jotain kovaan ääneen eikä mennyt. Koira ei kuitenkaan mennyt lukkoon, mikä pelasti mun päivän :)
Saatuani koiran putkeen 16 olin suunnitellut juoksevani hypyn 17 taakse ottamaan koiraa vastaan, mutta myöhästyin armottomasti. No, ohihan se sitten meni, jonka seurauksena kepit kusi taas. Nyt R sentään haki sisään itse... Keppien jälkeen valssasin, tavoite saada keinulle parempi ja sujuvampi linja. Oli kyllä siinä hilkulla oliko lentokeinu vai ei, joten otin suosiolla uudestaan.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun mielestä ihan ok suoritukset, ekaan hyppyneliöön olin erityisen tyytyväinen :) . Sijotus oli lopulta kahdella kiellolla ja yhdellä hylyllä 3. (meidän kisoissa kun saa vaan 10vp hylystä ;) ), päästiin irti viimesen sijan kierteestä!
Lopuksi saatiin hioa huonosti mennyttä kohtaa, meillä 12-18. Saatiin ihan hyvin toimimaan kun valssasin 15-16, jolloin melkein ehdin ottamaan koiraa vastaan 17 jälkeen. Jos en olisi vienyt Rommia niin pitkälle putkeen, olisin todennäköisesti ehtinyt vielä paremmin. Myöhästelyn takia kepeille lähetys ei taaskaan sujunut, plussaa siitä, että R suoritti ne hyvin myös mun kipittäessä vasemmalla puolella. Niin ja se käsky voisi tulla ajoissa...
Laura ja Pedu ehdotti jälkeenpäin paria tapaa, joilla saisin Rommin lähetettyä kepeille hyvin (mm. pakkovalssi ja jotain kikkailua), harmi ettei ehditty kokeilla :( . Kepeistä pitäisi nyt tehdä Rommille superkiva juttu, tällä kertaa mm. keinu houkutteli huomattavasti enemmän. Selkeästi keppien uudelleenopettelu on tuonut hallille epävarmuutta, Rommi oli paljon tavallista varovaisempi sisäänmenon kanssa. No, toistoja ja varmuutta vaan kehiin.
Inka
Ronjankin kanssa ollaan hengissä, vaikkei ehkä uskoisikaan. Riihimäen kisojen jälkeen makasin sängyn pohjalla viikon, eikä vieläkään agitreeneissä onnistu juokseminen ilman kamalia yskänpuuskia. Jotenka meidän treenit menivät lähinnä hengailun merkeissä. Ronja se oli taas niin mahdottoman iloinen kun pääsi hallille..
Treenailtiin sisällä viime viikkojen aikana takaakiertämistä, hallilla se ei ihan yhtä mallikkaasti mennyt. Näinpä muiden kisaillessa me vahvistettiin takaakiertoja lätkän avulla, ihan onnistuneesti. Oikealta kiertäminen sujuu paljon paremmin, mutta vielä on molemmissa työstämistä.
Pientä tokoilun tapaista tehtiin myös sivussa - pyörimistä, hissejä ja tulipa siihen sattumalta muutama paikallamakuukin. Pyörimisessä järkyttävää edistämistä, suorat pätkät ok. Kaukojen hissinousut (m-s) osaksi tosi onnistuneita, eniten ongelmia tuottaa nykyisin lähinnä seiso-istu -vaihdot, joihin pitää alkaa kiinnittää huomiota paljon, paljon enemmän. Etäisyyttä en edelleenkään lisännyt.
Tavoitteita on ensi vuodelle vähän tullut myös mietittyä, tämän vuoden puolella tulee vielä tapahtumaan vaikka mitä, mutta ei kisarintamalla. Siitä lisää sitten muutaman viikon päästä...
Oona
Startattiin Rommin kanssa ekoina. Kutsuin ekat hypyt kakkosen takaa oikeella kädellä, vaihdoin ennen hyppyä 2 vasempaan ja kierrätin muurin vasemmalta puolelta, samoin hypyn 5. Kutosen jälkeen jaakotin (toimii!!) ja varmistelin suoristamalla Rommin ennen seiskaa. Rommi suoristui hyvin hypylle 9 vaikka jäin jälkeen, eikä edes koskenut A'n ylösmenoa! Jouduin kuitenkin ottamaan haltuun ennen putkea.
Hyppy 11 vasemmalta takaa, sitten suoraa ohjausta putkelle 16, jossa takaaleikkaus. Putkesta tullessa R oli kai lähtenyt Heidin perään, joka siis oli juoksemassa meille lätkää keinulle? Sitten likka oli tajunnut että ei hitto, väärä ihminen, jolloin oli jo liian myöhäistä, ja se hyppäsi 17 väärään suuntaan.
Tämä sekotti mun rytmin --> valssi ennen keppejä täysin väärin ajotettu --> lähetys kepeille epäonnistui. Keppien sisäänmenolla pyörittiin sitten hetki ennen kun sain Rommin lähetettyä hyvin, itse kepit teki ok. Ja jälleen varmistelin aika tavalla, suoristin kunnolla ennen keinua. Loppurata ongelmitta.
Toka kiekka menikin sitten huonommin. Ekan radan hyppyneliö meni sen verran hyvin, että rentouduin liikaa enkä kertonut tarpeeksi selkeästi minne oltiin menossa --> koira hyppäsi neloselta kutosen. Muistaakseni 6-7 meni paremmin, uskalsin päästää Rommin tiukemmassa kulmassa seiskalle. 9-10 jouduin tekemään aika törkeen pelastuksen, Rommi oli menossa selkeesti A'lle mutta karjasin jotain kovaan ääneen eikä mennyt. Koira ei kuitenkaan mennyt lukkoon, mikä pelasti mun päivän :)
Saatuani koiran putkeen 16 olin suunnitellut juoksevani hypyn 17 taakse ottamaan koiraa vastaan, mutta myöhästyin armottomasti. No, ohihan se sitten meni, jonka seurauksena kepit kusi taas. Nyt R sentään haki sisään itse... Keppien jälkeen valssasin, tavoite saada keinulle parempi ja sujuvampi linja. Oli kyllä siinä hilkulla oliko lentokeinu vai ei, joten otin suosiolla uudestaan.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun mielestä ihan ok suoritukset, ekaan hyppyneliöön olin erityisen tyytyväinen :) . Sijotus oli lopulta kahdella kiellolla ja yhdellä hylyllä 3. (meidän kisoissa kun saa vaan 10vp hylystä ;) ), päästiin irti viimesen sijan kierteestä!
Lopuksi saatiin hioa huonosti mennyttä kohtaa, meillä 12-18. Saatiin ihan hyvin toimimaan kun valssasin 15-16, jolloin melkein ehdin ottamaan koiraa vastaan 17 jälkeen. Jos en olisi vienyt Rommia niin pitkälle putkeen, olisin todennäköisesti ehtinyt vielä paremmin. Myöhästelyn takia kepeille lähetys ei taaskaan sujunut, plussaa siitä, että R suoritti ne hyvin myös mun kipittäessä vasemmalla puolella. Niin ja se käsky voisi tulla ajoissa...
Laura ja Pedu ehdotti jälkeenpäin paria tapaa, joilla saisin Rommin lähetettyä kepeille hyvin (mm. pakkovalssi ja jotain kikkailua), harmi ettei ehditty kokeilla :( . Kepeistä pitäisi nyt tehdä Rommille superkiva juttu, tällä kertaa mm. keinu houkutteli huomattavasti enemmän. Selkeästi keppien uudelleenopettelu on tuonut hallille epävarmuutta, Rommi oli paljon tavallista varovaisempi sisäänmenon kanssa. No, toistoja ja varmuutta vaan kehiin.
Inka
Ronjankin kanssa ollaan hengissä, vaikkei ehkä uskoisikaan. Riihimäen kisojen jälkeen makasin sängyn pohjalla viikon, eikä vieläkään agitreeneissä onnistu juokseminen ilman kamalia yskänpuuskia. Jotenka meidän treenit menivät lähinnä hengailun merkeissä. Ronja se oli taas niin mahdottoman iloinen kun pääsi hallille..
Treenailtiin sisällä viime viikkojen aikana takaakiertämistä, hallilla se ei ihan yhtä mallikkaasti mennyt. Näinpä muiden kisaillessa me vahvistettiin takaakiertoja lätkän avulla, ihan onnistuneesti. Oikealta kiertäminen sujuu paljon paremmin, mutta vielä on molemmissa työstämistä.
Pientä tokoilun tapaista tehtiin myös sivussa - pyörimistä, hissejä ja tulipa siihen sattumalta muutama paikallamakuukin. Pyörimisessä järkyttävää edistämistä, suorat pätkät ok. Kaukojen hissinousut (m-s) osaksi tosi onnistuneita, eniten ongelmia tuottaa nykyisin lähinnä seiso-istu -vaihdot, joihin pitää alkaa kiinnittää huomiota paljon, paljon enemmän. Etäisyyttä en edelleenkään lisännyt.
Tavoitteita on ensi vuodelle vähän tullut myös mietittyä, tämän vuoden puolella tulee vielä tapahtumaan vaikka mitä, mutta ei kisarintamalla. Siitä lisää sitten muutaman viikon päästä...
Oona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti