Parin päivän tokot

Eilen ip tokoiltiin Rommin kanssa lähikentällä vähän flegmaattisella meiningillä. Jo kentälle mentäessä Rommi oli tavallista vaisumpi, joten tehtiin vaan pieniä paloja naksun kanssa. Palkkailin tiheään seuraamisen liikkeellelähtöjä ja perusasentoja sekä kierrätin maalia --> vauhtiluoksareita ilman stoppeja. Aloitettiin myös luoksetulon maahanmenon uudelleenopettelu, tavoite olisi muuttaa koiran tekniikkaa niin, että se aloittaisi maahanmenon etupäällään (toiveena lisää nopeutta, jäisi se hilautuminen pois). Nyt naksauttelin vain pelkän etupään laskemisesta maahan, joka on kumarra-temppuna Rommille tuttu juttu, mutta nyt käytin vihjesanaa "down". Välillä myös takapää laskeutui, ja palkkasin toki tästäkin, mutta ensin olisi kuitenkin tarkoitus vahvistaa etupäätä.
Syy koiran vaisuuteenkin selvisi: se oli käynyt pikkusiskojen huoneessa syömässä Dumle-joulukalenterin ja oli kuulemma oksennellut koko päivän. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, mulla ehti käydä vaikka mitä kauhuskenaarioita mielessä! Teräslikka :)

Tänään Rommi oli jo oma pirteä itsensä, joten pyörähdettiin vähän kauempana isolla kentällä tekemässä tokontyyppistä. Ideana oli ihan motivaatiotreenit, tehtiin kaikkea kivaa ja vauhdikasta lihapullien kera. Yleensä olen vähän nipo suolanamien kuten lihapullien suhteen, joten kyseessä oli Rommille superherkku.

Noutoja tehtiin alussa ja lopussa tasamaalla puukapulalla. Hetsailin koiraa kapulan perään ja biletin hulluna, kun toi eteen, kerran jopa päästin lentävän kapulan perään. Noudoissa ei oikeastaan ole pitkään aikaan ollut muuta ongelmaa kun liiallinen vauhti (koira kompuroi kapulan ohi, törmää muhun niin että lennän taaksepäin), mutta näiden treenien tarkoituksena olikin, että koiralla olisi kivaa eikä ohjaaja nipottaisi. Vikalla kerralla tehtiin avo-malliin, koira nyki koomisesti eteen ennen kuin päästin hakemaan.
Seuraavaksi ruutu. Meno oli vähän vaisua, joten rikoin itselleni tekemän 'ei namia ruutuun' -säännön ja vein targetin päälle lihapullaa. Meille se voittajassa kisaaminen on kuitenkin niin kaukainen haave, että mieluummin tehdään ruudusta koiralle superkiva ja kärsitään varjopuolesta eli haistelusta. Ja ai että kun tuli koiraan vauhtia! Lähetin pari kertaa 50m päästä, hyvä kun ei jalkoihinsa sotkeutunut kun piti ampua ruutuun pää viidentenä jalkana :) . Rommilla tuntuu kuitenkin olevan hankaluuksia hahmottaa ruutumerkit, eli suunnistaa ruutuun pelkän targetin perusteella, joten jatkossa pienennetään ruutua pikkasen kisamitoista.

Tästä jatkettiin tunnarilla. Tokalla kerralla nosti väärän, toi vähän matkaa ja pudotti, sitten palasi hakemaan oman. Vika kerta oli superupea, Rommi haistoi maltilla kaikki läpi ja poimi varmanoloisesti oman mukaan heti, kun tuli sen kohdalle. Tähän oli hyvä lopettaa.
Tunnarilaskuri: 94-6+1=89
Ohjatussa palattiin taaksepäin ja otettiin pelkkiä suunita namipurkeilla ja niin että vein koiran merkille. Yhtä kertaa lukuunottamatta suunnat meni jees, ensin laitoin purkit suoralle linjalle merkin kanssa, sitten syvensin vähitellen.
Vauhtiteema jatkui: Luoksetuloja pitkällä matkalla (jopa 300m kiitos ison kentän) läpijuoksuina, ainakin koiralla oli kivaa :) . Sitten seuraamista niin, että naks+lihapullaa perusasennoista ja askelista, ei yhtään pidempää pätkää. Rommilla on vähän ongelmaa takapään käytön kanssa pidempien seuraamisten aikana, joten vahvistin vasemmalle käännöksen ennakointia kääntämällä päätäni ja näin vihjaamalla koiralle mun ympäri peruuttamista. Inota oli kovasti!

Lopuksi tehtiin vielä sylkkäreitä ja hiottiin hypyn pituutta sellasen punakeltasen pömpelin kanssa, hienosti suju! Ainakaan tollasella hypyllä Rommi ei epäröi hypätä 'shhh' -käskystä, katotaan vaan miten sujuu kun on se kuuskymppinen rima...

Inka