Ryhmäkisat

Tänään liideltiin vuoden vikojen ryhmäkisojen merkeissä. Erikan rata vaikutti rataantutustumisessa hankalalta (Rommille siis), mutta menikin yllättävän hyvin. Rata koostui pääosin edelliskertojen tekniikkapätkistä, ja erityisesti mua jännitti viime reeneissä huonosti mennyt hyppyneliö, joka oli tällä kertaa jopa pikkasen tiiviimpi (ratapiirroksessa turhan väljä).



Startattiin Rommin kanssa ekoina. Kutsuin ekat hypyt kakkosen takaa oikeella kädellä, vaihdoin ennen hyppyä 2 vasempaan ja kierrätin muurin vasemmalta puolelta, samoin hypyn 5. Kutosen jälkeen jaakotin (toimii!!) ja varmistelin suoristamalla Rommin ennen seiskaa. Rommi suoristui hyvin hypylle 9 vaikka jäin jälkeen, eikä edes koskenut A'n ylösmenoa! Jouduin kuitenkin ottamaan haltuun ennen putkea.
Hyppy 11 vasemmalta takaa, sitten suoraa ohjausta putkelle 16, jossa takaaleikkaus. Putkesta tullessa R oli kai lähtenyt Heidin perään, joka siis oli juoksemassa meille lätkää keinulle? Sitten likka oli tajunnut että ei hitto, väärä ihminen, jolloin oli jo liian myöhäistä, ja se hyppäsi 17 väärään suuntaan.
Tämä sekotti mun rytmin --> valssi ennen keppejä täysin väärin ajotettu --> lähetys kepeille epäonnistui. Keppien sisäänmenolla pyörittiin sitten hetki ennen kun sain Rommin lähetettyä hyvin, itse kepit teki ok. Ja jälleen varmistelin aika tavalla, suoristin kunnolla ennen keinua. Loppurata ongelmitta.

Toka kiekka menikin sitten huonommin. Ekan radan hyppyneliö meni sen verran hyvin, että rentouduin liikaa enkä kertonut tarpeeksi selkeästi minne oltiin menossa --> koira hyppäsi neloselta kutosen. Muistaakseni 6-7 meni paremmin, uskalsin päästää Rommin tiukemmassa kulmassa seiskalle. 9-10 jouduin tekemään aika törkeen pelastuksen, Rommi oli menossa selkeesti A'lle mutta karjasin jotain kovaan ääneen eikä mennyt. Koira ei kuitenkaan mennyt lukkoon, mikä pelasti mun päivän :)
Saatuani koiran putkeen 16 olin suunnitellut juoksevani hypyn 17 taakse ottamaan koiraa vastaan, mutta myöhästyin armottomasti. No, ohihan se sitten meni, jonka seurauksena kepit kusi taas. Nyt R sentään haki sisään itse... Keppien jälkeen valssasin, tavoite saada keinulle parempi ja sujuvampi linja. Oli kyllä siinä hilkulla oliko lentokeinu vai ei, joten otin suosiolla uudestaan.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun mielestä ihan ok suoritukset, ekaan hyppyneliöön olin erityisen tyytyväinen :) . Sijotus oli lopulta kahdella kiellolla ja yhdellä hylyllä 3. (meidän kisoissa kun saa vaan 10vp hylystä ;) ), päästiin irti viimesen sijan kierteestä!
Lopuksi saatiin hioa huonosti mennyttä kohtaa, meillä 12-18. Saatiin ihan hyvin toimimaan kun valssasin 15-16, jolloin melkein ehdin ottamaan koiraa vastaan 17 jälkeen. Jos en olisi vienyt Rommia niin pitkälle putkeen, olisin todennäköisesti ehtinyt vielä paremmin. Myöhästelyn takia kepeille lähetys ei taaskaan sujunut, plussaa siitä, että R suoritti ne hyvin myös mun kipittäessä vasemmalla puolella. Niin ja se käsky voisi tulla ajoissa...
Laura ja Pedu ehdotti jälkeenpäin paria tapaa, joilla saisin Rommin lähetettyä kepeille hyvin (mm. pakkovalssi ja jotain kikkailua), harmi ettei ehditty kokeilla :( . Kepeistä pitäisi nyt tehdä Rommille superkiva juttu, tällä kertaa mm. keinu houkutteli huomattavasti enemmän. Selkeästi keppien uudelleenopettelu on tuonut hallille epävarmuutta, Rommi oli paljon tavallista varovaisempi sisäänmenon kanssa. No, toistoja ja varmuutta vaan kehiin.

Inka

Ronjankin kanssa ollaan hengissä, vaikkei ehkä uskoisikaan. Riihimäen kisojen jälkeen makasin sängyn pohjalla viikon, eikä vieläkään agitreeneissä onnistu juokseminen ilman kamalia yskänpuuskia. Jotenka meidän treenit menivät lähinnä hengailun merkeissä. Ronja se oli taas niin mahdottoman iloinen kun pääsi hallille..

Treenailtiin sisällä viime viikkojen aikana takaakiertämistä, hallilla se ei ihan yhtä mallikkaasti mennyt. Näinpä muiden kisaillessa me vahvistettiin takaakiertoja lätkän avulla, ihan onnistuneesti. Oikealta kiertäminen sujuu paljon paremmin, mutta vielä on molemmissa työstämistä.

Pientä tokoilun tapaista tehtiin myös sivussa - pyörimistä, hissejä ja tulipa siihen sattumalta muutama paikallamakuukin. Pyörimisessä järkyttävää edistämistä, suorat pätkät ok. Kaukojen hissinousut (m-s) osaksi tosi onnistuneita, eniten ongelmia tuottaa nykyisin lähinnä seiso-istu -vaihdot, joihin pitää alkaa kiinnittää huomiota paljon, paljon enemmän. Etäisyyttä en edelleenkään lisännyt.

Tavoitteita on ensi vuodelle vähän tullut myös mietittyä, tämän vuoden puolella tulee vielä tapahtumaan vaikka mitä, mutta ei kisarintamalla. Siitä lisää sitten muutaman viikon päästä...

Oona

Tunnaria, kaukoja ja temppuilua

Tänään käynnistyi Rommin tunnarilaskuri. Vireen laskemiseksi pysyttiin sisällä, mikä olikin erittäin hyvä, sillä koiralla oli rutkasti liikaa energiaa jo omasta takaa. En tiedä mitä olisi ulkona tullut touhusta, tyhmä minä olen tarkoituksella antanut koiran kerätä kierroksia treenitauon tyyppisellä (niitä 2by2 keppejähän ei lasketa?) ja sitten alotan suoraan tunnarilla. Mutta hei, eipä mulla vielä vuos sitten ollut koiraa, joka kolmen päivän treenitauon jälkeen hyppii mua vasten ja haukkuu (!!) huomatessaan, että nyt tehään hommia! Ihanaaihanaa, kyllähän ton motivaation kanssa ollaan töitä tehtykin.

Mutta siis itse asiaan: ekalla kerralla palikat vaan sikin sokin, oisko ollu 6 väärää plus oma. Rommilla oli sen verran vauhti päällä, että menin polvilteni rauhoittaakseni tilannetta. En sitten ollut älynnyt valita omaksi palikkaa, jossa on jokin merkki, enkä tietenkään muistanut mihin kohtaa oman olin laittanut, joten en tiedä yhtään toiko Rommi oikean vai ei. Eliminoin joukosta pari palikkaa ja otin uudet tilalle, mutta Rommi taisi aistia epävarmuuteni, koska tokalla kerralla tarjosi vähän jokaista.
Jäähdyteltiin hetki ja sitten uudestaan, nyt maistoi paria mutta toi silti oikean, mistä kehuin kauheasti. Likka menee niin lukkoon epäonnistumisista :( . Loput meni sitten hienosti, olisiko kerran maistanut väärää mutta toi oikean joka kerta. Palikat oli vaihdellen kellotaulussa, rivissä ja jonossa.

Laskuri näyttää siis nyt tältä: 100-7+1=94

Purin Rosmon energiaa seuraavaksi tempuilla ja kaukoilla. Kaukoissa edistää sentin sekä s-m että s-i, joten takapalkka palannee kehiin. Korjattavaa on kyllä ihan minimaalisesti, ollaan hyvin lähellä puhtaita vaihtoja. Temppuja ihan vaan omaksi iloksi, viime viikkoina Rommin repertuaariin on lisätty paikalla steppaaminen sekä maassa etu- ja takajalkojen liikuttelu. Rommi rakastaa molempia, ne on meillä ekat temput jotka on ihan koiran omasta takaa tarjoamalla+naksulla haettu. Viidenkymmenen tempun raja menee kuulkaas kohta rikki :D

Inka

2by2 keppejä

Ollaan Rommin kanssa nyt parina päivänä hiottu keppejä 2by2 -menetelmällä sekä kotipihalla että läheisen puiston nurtsilla ihan ok menestyksellä.

Keskiviikkona oltiin siis kotipihalla. Alotin neljällä kepillä, mutta lisäsin nopeesti kolmannen parin. Helpot kulmat oli makeita, vauhtia piisasi alusta alkaen ja sisäänmenot virheettömiä. Sekä tiukoista umpikulmista että tiukoista avokulmista sisäänmenot oli epävarmoja, avokulmista R meni herkästi tokasta välistä ja umpikulmista väärältä puolelta. Palattiin siis ihan alkuun ja tehtiin yhdellä keppiparilla sisäänmenoja kaikista mahdollisista kulmista. Sitten lisäsin tokan parin vähän matkan päähän ja sama juttu. Näin haki hienosti, joten laitoin toisen kepiparin suoraan linjaan ekan kanssa --> neljä keppiä.
Umpikulmat meni nyt kuin vettä vaan, mutta avokulmasta haki yhä 30% tokaan väliin. Naksun avulla Rommi tuntui kuitenkin tajuavan homman nimen, yay! Tehtiin myös kaiken maailman takaaleikkauksia, irtoamisia ynnä muita, ohjasin yhä lähinnä takaa käsin vahvistaen itsenäistä työskentelyä.

Torstaina vein kepit isolle nurtsikentälle, joka oli sopivasti kuivanut. Nyt alotettiin yhdellä parilla eri kulmia hioen, sitten siirryttiin suoraan kuuteen keppiin. Kaiken kaikkiaan tosi jees, R meni hyvällä draivilla ja uiden, mutta malttoi silti tehdä loppuun saakka. Otettiin ekaa kertaa mukaan myös vauhtilähestymisiä, tosin vaan suoralla linjalla. Hyvin sujui näinkin, eikä koiraa häirinnyt ollenkaan, vaikka vedätin aika tavalla.
Tiukka avokulma on yhä pieni ongelma, joten seuraavaksi tarkoitus olisi avata ekaa keppiparia ja näin vahvistaa oikeaa väliä. Ei mitään kiirettä ton kanssa, hiotaan rauhassa ja tehdään varmaksi. Muuten kepit on kyllä oikeen hienolla mallilla, jännittää vaan miten saadaan radalla ja 12 kepillä toimimaan!

Inka

Agilitaa

Kaisa oli suunnitellut meille pidemmän radan, jolla oli tavoite soveltaa viimesen kolmen kerran teemoja eli välistävetoja ja takaakiertoja. Tällä kertaa suoritettiin rataa nonstoppina, eli yhdestä virheestä ulos ja seuraava radalle. Mulle tää on erittäin toimiva tapa, sillä tuppaan jännittämään lieviäkin stressitilanteita, enkä suoriudu ihan yhtä hyvin kun muuten. Harjotus tekee mestarin.



Ekalla kiekalla päästiin peräti kutosesteelle saakka. Takaakierto muurille toimi hyvin, ja kaikkien yllätykseksi Rommi selviytyi komeasti korkeasta muurista noinkin tiukalla lähestymisellä. Hypyn 5 kierrätin vasemmalta puolelta ja hypyllä 6 jaakotin. Jaakotus toimi sinänsä hyvin, että Rommi kääntyi ihan siivekettä nuollen, mutta jälleen kerran homman pilasi mun perisynti eli liikkeen pysähtyminen (+ olin myöhässä). Epävarmana R sitten hyppäsi seiskan väärästä suunnasta.

Seuraavilla kierroksilla meidän ongelmakohta oli 2-3, koska en ohjannut selkeästi ja koira törmäsi mun jalkoihin. Ohjaus toimi, kun kutsuin koiran ykkösen ja kakkosen yli oikealla kädellä, mutta ennen kakkosta vaihdoin vasempaan ja siitä lähetin kiertoon.

Pisimmillään suoriuduttiin peräti esteistä 1-8, suoritus tosin hyvin tökkivä loppua kohden. Rommi on koira, joka ei todellakaan hyppää kohti tyhjyyttä, jos ohjaaja jää taakse liike pysähtyneenä, sille pitää rautalangasta vääntää että kyllä tuonne menemenemene. Mun olisi pitänyt ennakoida tilanne hypyllä 9, jossa siis yritin takaaleikkausta. Varsinkin, kun ihana keinu näkyy suoraan edessä...

Lopuksi saatiin vielä hioa vaikeaksi osoittautunutta kohtaa, meille määrättiin 5-10. Joten kuten toimiva suoritus saatiin, kun jaakotin kutosen jälkeen, valssasin 7-8 väliin ja valssasin uudestaan 8-9, jolloin sain liikkeen pysähtymättä koiran ysille. Tästä saatiin jatkaa 10-13: keinu ok, muuri ok, yritin tehdä persjätön 11-12 jotta pääsisin ohjaamaan kepit oikealta puolelta --> olin myöhässä ja kepeille lähestyminen epäonnistui totaalisesti. Kepit siis vaan ihan erikseen, en edes yrittänyt hyötyä 2by2:n tuomasta itsenäisyydestä, vaan kuljin tuttuun tapaan vieressä. Suski kommentoi, että on kyllä makeen näköset kepit silti :)

Kyytiä odotellessa kävin vielä ulkokentällä kokeilemassa keppejä kaikessa rauhassa. Pari ekaa kertaa meni vähän tökkien, mutta sitten Rommi hiffasi, että täähän on sama juttu kun kotipihalla kuuden kepin kanssa! Sen jälkeen kepit oli supermakeet, vauhdikkaat ja itsenäiset. Mitään eri sisäänmenokulmia ei tosin tehty. Yhä täytyy olla tiukkana sen kanssa, että jyrkästä avokulmasta tultaessa koira ei alota tokasta välistä, naksu avuksi tähän?
Hypyn pituutta hiottiin parin hypyn suoralla, "hyppy" merkitsee siis pitkää hyppyä ja lupaa irrota tokalle hypylle, "shhh" lyhyttä --> käännös. Vaikutti siltä, että Rom alkaa vähitellen hahmottaa tota!
Koiran suureksi riemuksi otettiin myös A pari kertaa, hyvin toimi ilman lätkää, vaikka en pysäyttänyt omaa liikettä. On se vaan superhiano likka :)

Inka

Kotitokoa ja -agilitya

Meillä on nyt menossa keittiöremppa ja Rommi on siitä melko ressaantunut, hiipii luvatta yläkertaan ja pyrkii muutenkin välttämään keittiötä kaikin tavoin. Stressi valitettavasti näkyi tänään treenatessa, koira oli tavallista vaisumpi ja vähän kummallinen. Ihan kivat treenit kuitenkin saatiin aikaseksi:

Alotettiin ruuduilla, lähetyksiä kaikista neljästä suunnasta targetille. Hyvin haki oikeaan kohtaan 30 metristäkin, kerran taisi paikka olla niin takana, että oli osittain ruudun ulkopuolella. En oikein tiedä minkä mukaan Rommi ruutuun suunnistaa, sillä välillä se ei edes tunnu noteeraavan targettia? Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä paljon eri merkeillä ja lisätä vauhtia, nyt menee sellaista leppoisaa laukkaa. Loppuosaa pitäisi alkaa vähitellen palautella mieleen ihan erikseen.

Viime treenien tavoin jatkettiin luosketuloilla. Ensin loppuosaa, eli kutsuin joitain kertoja seisomasta ja käskin maahan. Nyt oli maahanmenot jo selvästi nopeampia ja vauhti juuri sopiva, hienoo! Sitten vahvistelin vielä nopeaa maahanmenoa peruuttamalla koira mukana ja siitä käsiavusteella ja käskyllä maahan + naks.

Lopuksi vielä idaria. Käveltiin neliö pari kertaa ilman jääviä, naksauttelin käännökset. Takapää ja paikka hyvät. Sitten pelkkä seisominen ja vapautus takapalkalle, jonka jälkeen seisominen ja istuminen. Jossain kohtaa kiertäessäni ilman koiraa seisomisen jälkeen se liikautti tassua mun suuntaan, tähän täytyy kiinnittää huomiota. Istuminen oli vähän epävarma, joten vahvistelin sitä vielä lopuksi erikseen.

Kotipihalla tehtiin vielä keppejä. Lisäsin kolmannen keppiparin, eli nyt kuudella kepillä. Vasemmalta ohjattaessa Rommi tuli pari kertaa kesken ulos, mutta pian älysi, että pitää tehdä loppuun saakka. Ja R tekee yhä täysin itsenäisesti, voin säätää takana vaikka mitä :) . Vaikein on yhä >90 asteen avokulma, menee herkästi tokasta välistä sisään. Muuten tosi jees!

Inka

Keppejä keppejä

Wuhuu, meidän kepit on edenny hurjin harppauksin! Meillä on siis ollut ongelmana itsenäiset kepit, eli Rommi vaatii kepeillä mut siihen lähelle joka kerta. Tiistaina lähdettiin kokeilemaan uutta lähestymistapaa, 2by2 -metodia (video). Eka vaihe eli "portista" läpi meneminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska Rommi yritti ensin koko ajan kiertää porttia. Lopulta se hiffasi jutun juonen, ja tästä edettiin niin, että lähetin eri kulmista ja pyrin siihen, että läpi mennään vaikka ohjaaja tekisi takana mitä.

Keskiviikkona lisäsin mukaan toisen keppiparin videon esittämällä tavalla. Tässä vaiheessa meinasin heittää pyyhkeen kehään, sillä R ei irronnut ollenkaan tokalle parille, vaikka avustin lukuisin eri tavoin. Annettiin asian hautua päivän ajan, jonka jälkeen koira yllätti mut totaalisesti suoriutuen täydellisesti vaikeemmistakin kulmista, kunhan vaan muistin kannustaa äänellä "kepitkepitkepit".

Nyt ollaan siinä pisteessä, että voin lähettää Rosmon mistä vaan paikalla seisten 4 kepin suoralle ilman suurempia ongelmia. Erityisesti ollaan keskitytty meille vaikeampaan vasemman puolen ohjaukseen, mutta tiukatkin umpikulmat on parin ekan kerran jälkeen sujuneet vaivatta. Eniten vaikeuksia tuottaa >90 asteen avokulma, mutta siinäkin ollaan edistytty hienosti. Kaikkein makeimmalta tuntu, kun huomasin pystyväni lähettämään koiran ensin puunkiertoon 5m päähän ja siitä suoraan kepeille 10m päähän paikaltani.

Ottaen huomioon, että alle viikko sitten tuo koira ei olisi kestänyt multa juuri mitään muuta kun rinnalla kulkemista kepeillä, niin edistys on huima! Totta kai on vielä pitkä matka täysin itsenäisiin ja mistä kulmasta vaan mentäviin 12 keppiin, mutta alku on lupaava :)

Inka

Ruutuja ynnä muuta

Tänään harkkailtiin lähikentällä lyhyesti tokon merkeissä. Oli jo melko hämärää, joten aloitettiin ruuduilla ennen totaalista mustuutta. Targetti keskelle ja lähetyksiä kaikista neljästä suunnasta, oikein kivasti meni. Rommi ei kertaakaan tarjonnut merkkiä, vaan suunnisti hienosti laukalla tasan oikeaan kohtaan. Pariin otteeseen se ei tarjonnut targetin koskemista, mutta koska paikka oli oikea, niin naksautin ja palkkasin silti. Etäisyyttä ei olla vielä saatu kovin pitkäksi, mutta tänään päästiin jo 15 metriin. Lähetin pari myös maalinkiertojen kautta sekä kisasin ruutuun, näin tuli kivasti vauhtia. Pätevä likka tuo :)

Luoksetuloa hiottiin paloina. Ensin stoppeja, nämä hyviä ja teräviä. Maahanmenoihin yritin saada nopeutta tekemällä eka niin, että peruutin koiran edessä ja siitä käskin maahan, mutta silti kutsusta maahanmenot oli vähän hitaita mun makuun. Huoh, kai se täytyy vaan hyväksyä, että tuota koiraa ei ole luotu tippumaan käskyn saatuaan niille sijoilleen. Ihan ok se nytkin tekee, itse maahanmeno vaan porrasmainen :/ . Jospa varmuuden myötä voisi vaatia myös nopeutta? Katsotaan katsotaan.

Rommi on aina pimeällä melko häiriöherkkä, joten lopuksi tehtiin vielä perusasennon kontaktia. Palkkasin melko lyhyistä pätkistä, pisimmillään vaan 40s putkeen. Nostetaan rimaa vähitellen.

Sisällä pitkästä aikaa tunnaria. Viime kerran mokailu (kehuin, kun toi väärän --> koira meni täysin lukkoon) jälkeen vähän jännitti tämän sujuminen, mutta loppujen lopuksi saatiin monta onnistumista. Eka siis kellotaulu ja 8 väärää, toi varmanoloisesti oman. Rivi aiheutti selvästi epävarmuutta, R haisteli pitkään ja toi lopulta väärän vähän matkaa, sylkäisi suusta ja haki oman. Seuraava meni täysin säädöksi, koira maisteli kaikki läpi ja tarjosi sitä, mikä eteen sattu.
Helpotin harjoitusta niin, että laitoin kapulat sikin sokin ja menin polvilteni niiden viereen, sitten pyysin Rommia hakemaan "oma". Koira hiipi epävarmana vessaan, josta kutsuin pois ja pyysin "etsimään". Uusi käsky selkiytti homman, R iski heti nenän maahan ja alkoi nuuskuttaa. Se oli jo menossa oman yli, mutta palasi heti takaisin ja toi sen. Seuraavalla kahdella kerralla R toi saman väärän, jota olin varmaan epähuomiossa paljaalla kädellä koskenut vaihtaessani palikoiden paikkaa. Poistettuani sen Rommi toi oikean kolme kertaa putkeen, ja tähän lopetettiin. Ens kerralla käynnistetään tunnarilaskuri, tavoite se sata onnistumista!

Ollaan muuten saatu alulle myös paikkaistumisen opettelu. Sunnuntaina homma sujui hyvin, Rommi istui hienon ryhdikkäästi koko sen ajan, kun viikkasin kolme telineellistä pyykkiä. Kävin kyllä palkkaamassa alkuun tiheään, mutta parhaimmillaan meni neljäkin minuuttia ilman palkkaa. Piiloreeniäkin tuli tehtyä, kun kävin välillä keittiössä hoitamassa ahkerana muita kotitöitä siinä sivussa. Ihan alkuvaiheessa R kokeili maahanmenoa, mutta kävin heti nostamassa.
Maanantaina Purinalla ei sujunut aivan yhtä hyvin. Alku meni jees, otin lyhyitä pätkiä ja palkkasin avokätisesti, mutta sitten aloin ahnehtia. Vaadin turhan pitkää pätkää, jolloin koira epävarmana valu joka kerta maahan.
No, nyt vaan takapakkia ja edetään rauhassa, ei pitäisi olla Rommille kovin vaikee juttu, kunhan vaan maltan mieleni. Onneksi ei ole kiirettä :)

Inka

Välistävetoja ja takaakiertoja

Eilen saatiin Purinalla oikein mukavaa aksatreeniä aikaseksi, kerrankin jotain, missä me ollaan hyviä :) . Rommin kanssa käytetään paljon takaakiertoja tokon puolella, joten ne tuli aika luonnostaan, ja lopussa päästiin jopa malliesimerkiksi koirasta, jonka pystyy lähettämään paikalla seisten useamman metrin päästä kiertoon.


Takaakiertoja tehtiin siis Kaisan ja Erikan kanssa, rimat 60. Aloitettiin niin, että kierrätin Rommia pari kertaa ihan vaan yhden hypyn kanssa, muuten jees mutta voin jättää sen "hyppy" -käskyn pois. Alussa oli vähän ongelmia kolmannelle hypylle kierron kanssa, koska olin ensin liian edellä ja sitten liian takana, ja koira ampaisi helposti kolmoshypyn väärästä suunnasta. Parhaiten toimi, kun seisoin itse ensin melkein kakkoshypyn vieressä, jolloin sain Rommin kakkosen jälkeen paremmin haltuun ja lähetettyä kierrolle.
Toinen ongelmakohta oli luonnollisesti 5-6, koska meidän A-hullu piski ei millään olisi malttanut mennä putkeen. Huono ohjaaja ei ennakoinut tätä eikä liikkunut tarpeeksi nopeasti, joten pari turhaa A'ta tuli hosuttua. Heti, kun liikuin ja olin tiukkana, koira meni hienosti.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun makuun törkeen makeeta liitelyä, koiralla oli rutkasti vauhtia, se irtosi kierroille ja ennen kaikkea ei hyytynyt, vaikka rimat oli yli sen 45 cm :) ! Miinusta vikasta alastulokontaktista, tuli pikkasen yli.


Sitten Pedun kanssa välistävetoja. Rimat oli alun perin 60, mutta pyynnöstäni ne laskettiin viiteenviiteen, koska Rommilla oli viime treeneissä epävarmuutta nollakulman ja korkeiden rimojen kanssa. Ekalla kiekalla otin todella varman päälle ja vedin koiran turhan pitkälle, jolloin meno oli taas liian kulmikasta. Tokalla kiekalla uskalsin jo liikkua lähempänä hyppyjä ja antaa koiran edetä menosuuntaan, ja kolmannella kiekalla saatiin oikein sujuvia välistävetoja aikaseksi. Lopuksi kokeiltiin vielä 60cm rimoilla, näinkään ei mitään ongelmaa, sain päinvastoin isompien hyppyjen ansiosta lisää aikaa liikkua koiran edelle. Ja toisin kun oletin, ilmavaraa oli pienestä kulmasta huolimatta rutkasti.
Keinu oli joka kerta ok, tosin alastulolla oli aina lätkä. Tokaan putkeen R irtosi hyvin, ja ekaa kertaa lukuunottamatta maksipöydän kanssa ei ollut ongelmia. Vikat kaksi hyppyä ohjasin pöydältä katsottuna vasemmalta puolelta kierrättämällä, mikä toimi hyvin, kunhan vaan itse liikuin.

Rommilla oli taas läpi treenien kivasti vauhtia, mun ongelma oli se sama vanha, eli liikkeen puute. Lupailin tässä jo vähän, että ens keväänä uskaltaudutaan kisaamaan :) ... Sitä ennen vaan keinu varmaksi ilman lätkää, kepeille varmuutta ja mulle liikettä ja uskallusta luottaa koiraan.

Inka

TK2

Hallitokoilua Riihimäellä

Tänään koitti avoimen kisat Riihimäellä, joihin saakin monella tapaa olla äärimmäisen tyytyväinen (: Tuomarina toimi Aino Juhantalo-Kakkola ja paikka siis RIMA:n halli.

Ronjan kanssa ei juoksujen jälkeen ole tehty mitään treenaamiseen viittaavaakaan tokon puolella. Ei mitään. Mutta tauko näytti tekevän vaihteeksi hyvää, paranneltavaa löytyisi, mutta enpä voi olla kuin tyytyväinen meidän suoritukseen.

Paikallamakuu 10
Seuraaminen 8½ - Kivojakin pätkiä, mutta Ronjaa selvästi häikkäsi tuomari joka kulki paikoitellen takana tosi lähellä
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 5 - Läpijuoksuksihan se meni, vauhti oli aikamoinen, hidasti merkistä ja pysähtyi 2m päähän musta
Liikkeestä seisominen 9½ - ei tietoa mistä puolikas tipahti, veikkailen etujalkojen asettelua, mutta ehkäpä videolta sitten joskus näkee
Noutaminen 10
Kaukot 9 - kaksi käskyä ekaan istumiseen
Estehyppy 9½ - Jeeeees, loistavaa, mahtavaa! Puolikas pois pienoisesta epäröinnistä liikkeellelähdössä
Kokonaisvaikutus 9

Yht. 176p. AVO1 --> TK2. Tällä sijotuttiin vielä kolmansiksi.
Ronja oli oma iloinen itsensä, lähinnä omaan toimimiseeni saisin kiinnittää lisää huomiota. Esim. käsimerkeissä tuppaa olemaan mukana vartaloapuja, joista pitäisi ehdottomasti päästä kokonaan eroon.

Oona


Rommin rivi ei aivan yhtä hieno ollut, mutta kaiken kaikkiaan olin kyllä erittäin tyytyväinen koiran työskentelyyn kisatilanteessa. Rivi näytti siis seuraavalta:

Paikallamakuu 9½ - Kuulemma oli pikkasen vilkuillut naapurin suuntaan ihan lopussa. Oonan mukaan likka oli koko ajan ollut lentoon lähdössä, ja mun palatessa halliin olin satavarma, että kohta nousee.
Seuraaminen 8½ - Koesyndrooma iski, Rommi seurasi jälleen paikoittain oikein näppärästi, mutta kontakti tippui turhan usein. Lähellä kävellyttä tuomaria piti vilkuilla, samoin yleisöä jne. Juoksuosuudessa esiintyi erittäin epärommimaista pomppimista. Tuomaria harmitti antaa kasipuokki, kun lopussa oli kuulemma niin kaunista seuruuta :) .
Liikkeestä maahanmeno 9 - Muuten kuulemma ihan kymppi, mutta annoin käskyn turhan painokkaasti. Erityisesti tuomari kehui superupeaa alustavan pätkän seuraamista.
Luoksetulo 6 - Ja jälleen sama juttu, koira ei vaan pysähdy. Kyllä se vauhtia himmas, ja toisesta käsimerkistä lopulta pysähtykin, mutta niin kova oli veto mun luo, että liikkurin antaessa luvan kutsua uudelleen oli koira jo liikkeessä.
Liikkeestä seisominen 9½ - Katsoin ihan videoltakin, mutta jäi vähän epäselväksi, mistä puolikas lähti? Jälleen oikein kiva alustava pätkä tuomarinkin makuun.
Noutaminen 8 - Jaa-a, onhan tuo meidän nouto vähän koominen. Sain kapulan juuri ja juuri heitettyä 10m, ja luvan saatuaan koira lähti painamaan kovaa kiitoa kapulalle, kompuroi yli, nappasi suuhun, juoksi mun luo vilkuillen samalla ympärille ja lopulta törmäs muhun. Hassu likka :)
Kaukot 9½ - Lopun perusasento oli hitusen hidas ja vajaa. Tuomari sanoi jälkeenpäin, että erittäin sääli, koska muuten täydellisen puhtaat ja hyvät vaihdot.
Estehyppy 0 - Turha sitä on olettaa, että koira jotain osaisi, kun kerran ei sitä sille koskaan ole opetettu. Rommi päätyi hypyn jälkeen niin kauas sivuun, että ei ollut mitään toivoa ylittää estettä enää takaisinpäin. "Hyppy" -käskyn saatuaan Rommi tuli eka mua kohti, päätti sitten totella kiltisti, ja hyppäsi esteen uudestaan :)
Kokonaisvaikutus 9 - Tuomari kehui Rommia oikein vuolaasti, kuulemma osaava ja hieno koira, joka selvästi tykkää tehdä hommia. Meidän yhteistyötä oli kiva katsella, ainoa huomautus siitä, että R tulee eteentuloissa ihan muhun kiinni.

Yht. 154p AVO2
Sekä pisteissä että muutenkin meidän parhaat avoimen kokeet tähän mennessä. Rommi teki ilosesti ja energisesti hommia läpi suorituksen, eikä juurikaan hiipunut loppua kohden, mikä oli ihan super. Mua vaan hymyilytti koko ajan, kun yleensä niin flegmaattinen ja vaisu koira hyppi mua vasten ja huito hännällä. R muuten tasan tajusi, että kaukojen jälkeen kuuluisi tulla megapalkka, koska se oli välittömästi suunnistamassa repulle siirtyessämme kohti hyppyä. Kaiken kaikkiaan rivi ei näytä yhtään kummosemmalta, pääosin hyviä numeroita hyvistä suorituksista :) . Hyvä Romppa!
Jatkoa varten pitää lisätä häiriötreeniä paljon, jälleen oli turhan paljon vilkuilua. Täytyy myös miettiä, miksi koira lähtee jäävien seuraamisosuuksiin niin hyvin, mutta ei itse seuraamiseen? Niin ja noi eteentulot pohdintaan!

Inka