Tänään harkkailtiin lähikentällä lyhyesti tokon merkeissä. Oli jo melko hämärää, joten aloitettiin ruuduilla ennen totaalista mustuutta. Targetti keskelle ja lähetyksiä kaikista neljästä suunnasta, oikein kivasti meni. Rommi ei kertaakaan tarjonnut merkkiä, vaan suunnisti hienosti laukalla tasan oikeaan kohtaan. Pariin otteeseen se ei tarjonnut targetin koskemista, mutta koska paikka oli oikea, niin naksautin ja palkkasin silti. Etäisyyttä ei olla vielä saatu kovin pitkäksi, mutta tänään päästiin jo 15 metriin. Lähetin pari myös maalinkiertojen kautta sekä kisasin ruutuun, näin tuli kivasti vauhtia. Pätevä likka tuo :)
Luoksetuloa hiottiin paloina. Ensin stoppeja, nämä hyviä ja teräviä. Maahanmenoihin yritin saada nopeutta tekemällä eka niin, että peruutin koiran edessä ja siitä käskin maahan, mutta silti kutsusta maahanmenot oli vähän hitaita mun makuun. Huoh, kai se täytyy vaan hyväksyä, että tuota koiraa ei ole luotu tippumaan käskyn saatuaan niille sijoilleen. Ihan ok se nytkin tekee, itse maahanmeno vaan porrasmainen :/ . Jospa varmuuden myötä voisi vaatia myös nopeutta? Katsotaan katsotaan.
Rommi on aina pimeällä melko häiriöherkkä, joten lopuksi tehtiin vielä perusasennon kontaktia. Palkkasin melko lyhyistä pätkistä, pisimmillään vaan 40s putkeen. Nostetaan rimaa vähitellen.
Sisällä pitkästä aikaa tunnaria. Viime kerran mokailu (kehuin, kun toi väärän --> koira meni täysin lukkoon) jälkeen vähän jännitti tämän sujuminen, mutta loppujen lopuksi saatiin monta onnistumista. Eka siis kellotaulu ja 8 väärää, toi varmanoloisesti oman. Rivi aiheutti selvästi epävarmuutta, R haisteli pitkään ja toi lopulta väärän vähän matkaa, sylkäisi suusta ja haki oman. Seuraava meni täysin säädöksi, koira maisteli kaikki läpi ja tarjosi sitä, mikä eteen sattu.
Helpotin harjoitusta niin, että laitoin kapulat sikin sokin ja menin polvilteni niiden viereen, sitten pyysin Rommia hakemaan "oma". Koira hiipi epävarmana vessaan, josta kutsuin pois ja pyysin "etsimään". Uusi käsky selkiytti homman, R iski heti nenän maahan ja alkoi nuuskuttaa. Se oli jo menossa oman yli, mutta palasi heti takaisin ja toi sen. Seuraavalla kahdella kerralla R toi saman väärän, jota olin varmaan epähuomiossa paljaalla kädellä koskenut vaihtaessani palikoiden paikkaa. Poistettuani sen Rommi toi oikean kolme kertaa putkeen, ja tähän lopetettiin. Ens kerralla käynnistetään tunnarilaskuri, tavoite se sata onnistumista!
Ollaan muuten saatu alulle myös paikkaistumisen opettelu. Sunnuntaina homma sujui hyvin, Rommi istui hienon ryhdikkäästi koko sen ajan, kun viikkasin kolme telineellistä pyykkiä. Kävin kyllä palkkaamassa alkuun tiheään, mutta parhaimmillaan meni neljäkin minuuttia ilman palkkaa. Piiloreeniäkin tuli tehtyä, kun kävin välillä keittiössä hoitamassa ahkerana muita kotitöitä siinä sivussa. Ihan alkuvaiheessa R kokeili maahanmenoa, mutta kävin heti nostamassa.
Maanantaina Purinalla ei sujunut aivan yhtä hyvin. Alku meni jees, otin lyhyitä pätkiä ja palkkasin avokätisesti, mutta sitten aloin ahnehtia. Vaadin turhan pitkää pätkää, jolloin koira epävarmana valu joka kerta maahan.
No, nyt vaan takapakkia ja edetään rauhassa, ei pitäisi olla Rommille kovin vaikee juttu, kunhan vaan maltan mieleni. Onneksi ei ole kiirettä :)
Inka
torstai 19. marraskuuta 2009
tiistai 17. marraskuuta 2009
Välistävetoja ja takaakiertoja
Eilen saatiin Purinalla oikein mukavaa aksatreeniä aikaseksi, kerrankin jotain, missä me ollaan hyviä :) . Rommin kanssa käytetään paljon takaakiertoja tokon puolella, joten ne tuli aika luonnostaan, ja lopussa päästiin jopa malliesimerkiksi koirasta, jonka pystyy lähettämään paikalla seisten useamman metrin päästä kiertoon.
Takaakiertoja tehtiin siis Kaisan ja Erikan kanssa, rimat 60. Aloitettiin niin, että kierrätin Rommia pari kertaa ihan vaan yhden hypyn kanssa, muuten jees mutta voin jättää sen "hyppy" -käskyn pois. Alussa oli vähän ongelmia kolmannelle hypylle kierron kanssa, koska olin ensin liian edellä ja sitten liian takana, ja koira ampaisi helposti kolmoshypyn väärästä suunnasta. Parhaiten toimi, kun seisoin itse ensin melkein kakkoshypyn vieressä, jolloin sain Rommin kakkosen jälkeen paremmin haltuun ja lähetettyä kierrolle.
Toinen ongelmakohta oli luonnollisesti 5-6, koska meidän A-hullu piski ei millään olisi malttanut mennä putkeen. Huono ohjaaja ei ennakoinut tätä eikä liikkunut tarpeeksi nopeasti, joten pari turhaa A'ta tuli hosuttua. Heti, kun liikuin ja olin tiukkana, koira meni hienosti.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun makuun törkeen makeeta liitelyä, koiralla oli rutkasti vauhtia, se irtosi kierroille ja ennen kaikkea ei hyytynyt, vaikka rimat oli yli sen 45 cm :) ! Miinusta vikasta alastulokontaktista, tuli pikkasen yli.
Sitten Pedun kanssa välistävetoja. Rimat oli alun perin 60, mutta pyynnöstäni ne laskettiin viiteenviiteen, koska Rommilla oli viime treeneissä epävarmuutt
a nollakulman ja korkeiden rimojen kanssa. Ekalla kiekalla otin todella varman päälle ja vedin koiran turhan pitkälle, jolloin meno oli taas liian kulmikasta. Tokalla kiekalla uskalsin jo liikkua lähempänä hyppyjä ja antaa koiran edetä menosuuntaan, ja kolmannella kiekalla saatiin oikein sujuvia välistävetoja aikaseksi. Lopuksi kokeiltiin vielä 60cm rimoilla, näinkään ei mitään ongelmaa, sain päinvastoin isompien hyppyjen ansiosta lisää aikaa liikkua koiran edelle. Ja toisin kun oletin, ilmavaraa oli pienestä kulmasta huolimatta rutkasti.
Keinu oli joka kerta ok, tosin alastulolla oli aina lätkä. Tokaan putkeen R irtosi hyvin, ja ekaa kertaa lukuunottamatta maksipöydän kanssa ei ollut ongelmia. Vikat kaksi hyppyä ohjasin pöydältä katsottuna vasemmalta puolelta kierrättämällä, mikä toimi hyvin, kunhan vaan itse liikuin.
Rommilla oli taas läpi treenien kivasti vauhtia, mun ongelma oli se sama vanha, eli liikkeen puute. Lupailin tässä jo vähän, että ens keväänä uskaltaudutaan kisaamaan :) ... Sitä ennen vaan keinu varmaksi ilman lätkää, kepeille varmuutta ja mulle liikettä ja uskallusta luottaa koiraan.
Inka
Takaakiertoja tehtiin siis Kaisan ja Erikan kanssa, rimat 60. Aloitettiin niin, että kierrätin Rommia pari kertaa ihan vaan yhden hypyn kanssa, muuten jees mutta voin jättää sen "hyppy" -käskyn pois. Alussa oli vähän ongelmia kolmannelle hypylle kierron kanssa, koska olin ensin liian edellä ja sitten liian takana, ja koira ampaisi helposti kolmoshypyn väärästä suunnasta. Parhaiten toimi, kun seisoin itse ensin melkein kakkoshypyn vieressä, jolloin sain Rommin kakkosen jälkeen paremmin haltuun ja lähetettyä kierrolle.
Toinen ongelmakohta oli luonnollisesti 5-6, koska meidän A-hullu piski ei millään olisi malttanut mennä putkeen. Huono ohjaaja ei ennakoinut tätä eikä liikkunut tarpeeksi nopeasti, joten pari turhaa A'ta tuli hosuttua. Heti, kun liikuin ja olin tiukkana, koira meni hienosti.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mun makuun törkeen makeeta liitelyä, koiralla oli rutkasti vauhtia, se irtosi kierroille ja ennen kaikkea ei hyytynyt, vaikka rimat oli yli sen 45 cm :) ! Miinusta vikasta alastulokontaktista, tuli pikkasen yli.
Sitten Pedun kanssa välistävetoja. Rimat oli alun perin 60, mutta pyynnöstäni ne laskettiin viiteenviiteen, koska Rommilla oli viime treeneissä epävarmuutt
a nollakulman ja korkeiden rimojen kanssa. Ekalla kiekalla otin todella varman päälle ja vedin koiran turhan pitkälle, jolloin meno oli taas liian kulmikasta. Tokalla kiekalla uskalsin jo liikkua lähempänä hyppyjä ja antaa koiran edetä menosuuntaan, ja kolmannella kiekalla saatiin oikein sujuvia välistävetoja aikaseksi. Lopuksi kokeiltiin vielä 60cm rimoilla, näinkään ei mitään ongelmaa, sain päinvastoin isompien hyppyjen ansiosta lisää aikaa liikkua koiran edelle. Ja toisin kun oletin, ilmavaraa oli pienestä kulmasta huolimatta rutkasti.Keinu oli joka kerta ok, tosin alastulolla oli aina lätkä. Tokaan putkeen R irtosi hyvin, ja ekaa kertaa lukuunottamatta maksipöydän kanssa ei ollut ongelmia. Vikat kaksi hyppyä ohjasin pöydältä katsottuna vasemmalta puolelta kierrättämällä, mikä toimi hyvin, kunhan vaan itse liikuin.
Rommilla oli taas läpi treenien kivasti vauhtia, mun ongelma oli se sama vanha, eli liikkeen puute. Lupailin tässä jo vähän, että ens keväänä uskaltaudutaan kisaamaan :) ... Sitä ennen vaan keinu varmaksi ilman lätkää, kepeille varmuutta ja mulle liikettä ja uskallusta luottaa koiraan.
Inka
lauantai 14. marraskuuta 2009
Hallitokoilua Riihimäellä
Tänään koitti avoimen kisat Riihimäellä, joihin saakin monella tapaa olla äärimmäisen tyytyväinen (: Tuomarina toimi Aino Juhantalo-Kakkola ja paikka siis RIMA:n halli.
Ronjan kanssa ei juoksujen jälkeen ole tehty mitään treenaamiseen viittaavaakaan tokon puolella. Ei mitään. Mutta tauko näytti tekevän vaihteeksi hyvää, paranneltavaa löytyisi, mutta enpä voi olla kuin tyytyväinen meidän suoritukseen.
Paikallamakuu 10
Seuraaminen 8½ - Kivojakin pätkiä, mutta Ronjaa selvästi häikkäsi tuomari joka kulki paikoitellen takana tosi lähellä
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 5 - Läpijuoksuksihan se meni, vauhti oli aikamoinen, hidasti merkistä ja pysähtyi 2m päähän musta
Liikkeestä seisominen 9½ - ei tietoa mistä puolikas tipahti, veikkailen etujalkojen asettelua, mutta ehkäpä videolta sitten joskus näkee
Noutaminen 10
Kaukot 9 - kaksi käskyä ekaan istumiseen
Estehyppy 9½ - Jeeeees, loistavaa, mahtavaa! Puolikas pois pienoisesta epäröinnistä liikkeellelähdössä
Kokonaisvaikutus 9
Yht. 176p. AVO1 --> TK2. Tällä sijotuttiin vielä kolmansiksi.
Ronja oli oma iloinen itsensä, lähinnä omaan toimimiseeni saisin kiinnittää lisää huomiota. Esim. käsimerkeissä tuppaa olemaan mukana vartaloapuja, joista pitäisi ehdottomasti päästä kokonaan eroon.
Oona
Rommin rivi ei aivan yhtä hieno ollut, mutta kaiken kaikkiaan olin kyllä erittäin tyytyväinen koiran työskentelyyn kisatilanteessa. Rivi näytti siis seuraavalta:
Paikallamakuu 9½ - Kuulemma oli pikkasen vilkuillut naapurin suuntaan ihan lopussa. Oonan mukaan likka oli koko ajan ollut lentoon lähdössä, ja mun palatessa halliin olin satavarma, että kohta nousee.
Seuraaminen 8½ - Koesyndrooma iski, Rommi seurasi jälleen paikoittain oikein näppärästi, mutta kontakti tippui turhan usein. Lähellä kävellyttä tuomaria piti vilkuilla, samoin yleisöä jne. Juoksuosuudessa esiintyi erittäin epärommimaista pomppimista. Tuomaria harmitti antaa kasipuokki, kun lopussa oli kuulemma niin kaunista seuruuta :) .
Liikkeestä maahanmeno 9 - Muuten kuulemma ihan kymppi, mutta annoin käskyn turhan painokkaasti. Erityisesti tuomari kehui superupeaa alustavan pätkän seuraamista.
Luoksetulo 6 - Ja jälleen sama juttu, koira ei vaan pysähdy. Kyllä se vauhtia himmas, ja toisesta käsimerkistä lopulta pysähtykin, mutta niin kova oli veto mun luo, että liikkurin antaessa luvan kutsua uudelleen oli koira jo liikkeessä.
Liikkeestä seisominen 9½ - Katsoin ihan videoltakin, mutta jäi vähän epäselväksi, mistä puolikas lähti? Jälleen oikein kiva alustava pätkä tuomarinkin makuun.
Noutaminen 8 - Jaa-a, onhan tuo meidän nouto vähän koominen. Sain kapulan juuri ja juuri heitettyä 10m, ja luvan saatuaan koira lähti painamaan kovaa kiitoa kapulalle, kompuroi yli, nappasi suuhun, juoksi mun luo vilkuillen samalla ympärille ja lopulta törmäs muhun. Hassu likka :)
Kaukot 9½ - Lopun perusasento oli hitusen hidas ja vajaa. Tuomari sanoi jälkeenpäin, että erittäin sääli, koska muuten täydellisen puhtaat ja hyvät vaihdot.
Estehyppy 0 - Turha sitä on olettaa, että koira jotain osaisi, kun kerran ei sitä sille koskaan ole opetettu. Rommi päätyi hypyn jälkeen niin kauas sivuun, että ei ollut mitään toivoa ylittää estettä enää takaisinpäin. "Hyppy" -käskyn saatuaan Rommi tuli eka mua kohti, päätti sitten totella kiltisti, ja hyppäsi esteen uudestaan :)
Kokonaisvaikutus 9 - Tuomari kehui Rommia oikein vuolaasti, kuulemma osaava ja hieno koira, joka selvästi tykkää tehdä hommia. Meidän yhteistyötä oli kiva katsella, ainoa huomautus siitä, että R tulee eteentuloissa ihan muhun kiinni.
Yht. 154p AVO2
Sekä pisteissä että muutenkin meidän parhaat avoimen kokeet tähän mennessä. Rommi teki ilosesti ja energisesti hommia läpi suorituksen, eikä juurikaan hiipunut loppua kohden, mikä oli ihan super. Mua vaan hymyilytti koko ajan, kun yleensä niin flegmaattinen ja vaisu koira hyppi mua vasten ja huito hännällä. R muuten tasan tajusi, että kaukojen jälkeen kuuluisi tulla megapalkka, koska se oli välittömästi suunnistamassa repulle siirtyessämme kohti hyppyä. Kaiken kaikkiaan rivi ei näytä yhtään kummosemmalta, pääosin hyviä numeroita hyvistä suorituksista :) . Hyvä Romppa!
Jatkoa varten pitää lisätä häiriötreeniä paljon, jälleen oli turhan paljon vilkuilua. Täytyy myös miettiä, miksi koira lähtee jäävien seuraamisosuuksiin niin hyvin, mutta ei itse seuraamiseen? Niin ja noi eteentulot pohdintaan!
Inka
Ronjan kanssa ei juoksujen jälkeen ole tehty mitään treenaamiseen viittaavaakaan tokon puolella. Ei mitään. Mutta tauko näytti tekevän vaihteeksi hyvää, paranneltavaa löytyisi, mutta enpä voi olla kuin tyytyväinen meidän suoritukseen.
Paikallamakuu 10
Seuraaminen 8½ - Kivojakin pätkiä, mutta Ronjaa selvästi häikkäsi tuomari joka kulki paikoitellen takana tosi lähellä
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 5 - Läpijuoksuksihan se meni, vauhti oli aikamoinen, hidasti merkistä ja pysähtyi 2m päähän musta
Liikkeestä seisominen 9½ - ei tietoa mistä puolikas tipahti, veikkailen etujalkojen asettelua, mutta ehkäpä videolta sitten joskus näkee
Noutaminen 10
Kaukot 9 - kaksi käskyä ekaan istumiseen
Estehyppy 9½ - Jeeeees, loistavaa, mahtavaa! Puolikas pois pienoisesta epäröinnistä liikkeellelähdössä
Kokonaisvaikutus 9
Yht. 176p. AVO1 --> TK2. Tällä sijotuttiin vielä kolmansiksi.
Ronja oli oma iloinen itsensä, lähinnä omaan toimimiseeni saisin kiinnittää lisää huomiota. Esim. käsimerkeissä tuppaa olemaan mukana vartaloapuja, joista pitäisi ehdottomasti päästä kokonaan eroon.
Oona
Rommin rivi ei aivan yhtä hieno ollut, mutta kaiken kaikkiaan olin kyllä erittäin tyytyväinen koiran työskentelyyn kisatilanteessa. Rivi näytti siis seuraavalta:
Paikallamakuu 9½ - Kuulemma oli pikkasen vilkuillut naapurin suuntaan ihan lopussa. Oonan mukaan likka oli koko ajan ollut lentoon lähdössä, ja mun palatessa halliin olin satavarma, että kohta nousee.
Seuraaminen 8½ - Koesyndrooma iski, Rommi seurasi jälleen paikoittain oikein näppärästi, mutta kontakti tippui turhan usein. Lähellä kävellyttä tuomaria piti vilkuilla, samoin yleisöä jne. Juoksuosuudessa esiintyi erittäin epärommimaista pomppimista. Tuomaria harmitti antaa kasipuokki, kun lopussa oli kuulemma niin kaunista seuruuta :) .
Liikkeestä maahanmeno 9 - Muuten kuulemma ihan kymppi, mutta annoin käskyn turhan painokkaasti. Erityisesti tuomari kehui superupeaa alustavan pätkän seuraamista.
Luoksetulo 6 - Ja jälleen sama juttu, koira ei vaan pysähdy. Kyllä se vauhtia himmas, ja toisesta käsimerkistä lopulta pysähtykin, mutta niin kova oli veto mun luo, että liikkurin antaessa luvan kutsua uudelleen oli koira jo liikkeessä.
Liikkeestä seisominen 9½ - Katsoin ihan videoltakin, mutta jäi vähän epäselväksi, mistä puolikas lähti? Jälleen oikein kiva alustava pätkä tuomarinkin makuun.
Noutaminen 8 - Jaa-a, onhan tuo meidän nouto vähän koominen. Sain kapulan juuri ja juuri heitettyä 10m, ja luvan saatuaan koira lähti painamaan kovaa kiitoa kapulalle, kompuroi yli, nappasi suuhun, juoksi mun luo vilkuillen samalla ympärille ja lopulta törmäs muhun. Hassu likka :)
Kaukot 9½ - Lopun perusasento oli hitusen hidas ja vajaa. Tuomari sanoi jälkeenpäin, että erittäin sääli, koska muuten täydellisen puhtaat ja hyvät vaihdot.
Estehyppy 0 - Turha sitä on olettaa, että koira jotain osaisi, kun kerran ei sitä sille koskaan ole opetettu. Rommi päätyi hypyn jälkeen niin kauas sivuun, että ei ollut mitään toivoa ylittää estettä enää takaisinpäin. "Hyppy" -käskyn saatuaan Rommi tuli eka mua kohti, päätti sitten totella kiltisti, ja hyppäsi esteen uudestaan :)
Kokonaisvaikutus 9 - Tuomari kehui Rommia oikein vuolaasti, kuulemma osaava ja hieno koira, joka selvästi tykkää tehdä hommia. Meidän yhteistyötä oli kiva katsella, ainoa huomautus siitä, että R tulee eteentuloissa ihan muhun kiinni.
Yht. 154p AVO2
Sekä pisteissä että muutenkin meidän parhaat avoimen kokeet tähän mennessä. Rommi teki ilosesti ja energisesti hommia läpi suorituksen, eikä juurikaan hiipunut loppua kohden, mikä oli ihan super. Mua vaan hymyilytti koko ajan, kun yleensä niin flegmaattinen ja vaisu koira hyppi mua vasten ja huito hännällä. R muuten tasan tajusi, että kaukojen jälkeen kuuluisi tulla megapalkka, koska se oli välittömästi suunnistamassa repulle siirtyessämme kohti hyppyä. Kaiken kaikkiaan rivi ei näytä yhtään kummosemmalta, pääosin hyviä numeroita hyvistä suorituksista :) . Hyvä Romppa!
Jatkoa varten pitää lisätä häiriötreeniä paljon, jälleen oli turhan paljon vilkuilua. Täytyy myös miettiä, miksi koira lähtee jäävien seuraamisosuuksiin niin hyvin, mutta ei itse seuraamiseen? Niin ja noi eteentulot pohdintaan!
Inka
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Viime hetken tokoja
Joo tosiaan, meidänhän piti Rommin kanssa pitää reenitaukoa lauantain kokeeseen saakka, ja tänään treenattiin sitten peräti kahteen otteeseen. Hyvä minä! Molemmat kerrat tosin ihan lyhkäsiä pyrähdyksiä, eikä tehty mitään haastavaa.
Aamulla ennen kouluun lähtöä ketjutin ekaa kertaa kissanruokapalkkaan mukaan kaukojen lisäksi noudon. Nouto sujui siis muuten ok, mutta R juoksi kapulalle sen verran kovaa, että nostaminen meni vähän häsläämiseksi. Luovutus makee! Kaukot sujuivat myös ongelmitta, tehtiin muuten avo-malliin mutta etäisyyttä 10m. Rommi osaa jo selvästi yhdistää kaukot kissanruokaan, sen verran innokkaasti lipoi huuliaan suorituksen aikana. Palkkaa antaessani en älynnyt irrottaa purkista ajoissa, ja koira upotti vahingossa hampaansa peukalooni. Verta tuli aika tavalla, ja kotiin päästyämme oli koko oikea käsi sekä verkkarit reiden kohdalta veressä. Pikku haavat ei kuitenkaan meitä pysäytä, joten vein treenit kunnialla loppuun.
Luoksetulot oli siis aamun teema, ihan vaan kerrattiin avoa. Suurimman osan otin läpijuoksuina, stopeista kolmella heitin palkan suoraan ja kerran vasta pysäytyksen jälkeen. Hyvin tuntuu toimivan, vähän tosin ennakoi ja kääntyy pysähtyessä poikittain. Teräviä ja siistejä stoppeja kaiken kaikkiaan.
Kiertoja tehtiin puun kanssa, vähän oli se oikean puolen ohjaus hakusessa, mutta muuten ok. 7m päästä sujui ongelmitta, naksautin kaikki kierrot.
Illalla otettiin toinen ketjutussetti, tällä kertaa liitin mukaan myös liikkeestä pysähtymisen x2. Ekalla kerralla vapautin suoraan takapalkalle, toka kisanomasesti. Nouto + kaukot bueno --> kissanruoka.
Lisäksi tehtiin seuraamista ihan pienissä pätkissä, palkkasin parista kolmesta askeleesta tai ekan käännöksen/täykkärin jälkeen. Hyvin pysyi paikka vaikka intoa oli, tosin kokeessa varmaan taas edistää. Kokeen jälkeen aletaan tosissaan tekemään töitä ton paikan kanssa!
Kentän keskellä oli koululaisten tekemä jättilumipallo, jota kierrettiin pariin kertaan. Hyvin sujui taas, päästiin jo kahdeksaan metriin.
Inka
Aamulla ennen kouluun lähtöä ketjutin ekaa kertaa kissanruokapalkkaan mukaan kaukojen lisäksi noudon. Nouto sujui siis muuten ok, mutta R juoksi kapulalle sen verran kovaa, että nostaminen meni vähän häsläämiseksi. Luovutus makee! Kaukot sujuivat myös ongelmitta, tehtiin muuten avo-malliin mutta etäisyyttä 10m. Rommi osaa jo selvästi yhdistää kaukot kissanruokaan, sen verran innokkaasti lipoi huuliaan suorituksen aikana. Palkkaa antaessani en älynnyt irrottaa purkista ajoissa, ja koira upotti vahingossa hampaansa peukalooni. Verta tuli aika tavalla, ja kotiin päästyämme oli koko oikea käsi sekä verkkarit reiden kohdalta veressä. Pikku haavat ei kuitenkaan meitä pysäytä, joten vein treenit kunnialla loppuun.
Luoksetulot oli siis aamun teema, ihan vaan kerrattiin avoa. Suurimman osan otin läpijuoksuina, stopeista kolmella heitin palkan suoraan ja kerran vasta pysäytyksen jälkeen. Hyvin tuntuu toimivan, vähän tosin ennakoi ja kääntyy pysähtyessä poikittain. Teräviä ja siistejä stoppeja kaiken kaikkiaan.
Kiertoja tehtiin puun kanssa, vähän oli se oikean puolen ohjaus hakusessa, mutta muuten ok. 7m päästä sujui ongelmitta, naksautin kaikki kierrot.
Illalla otettiin toinen ketjutussetti, tällä kertaa liitin mukaan myös liikkeestä pysähtymisen x2. Ekalla kerralla vapautin suoraan takapalkalle, toka kisanomasesti. Nouto + kaukot bueno --> kissanruoka.
Lisäksi tehtiin seuraamista ihan pienissä pätkissä, palkkasin parista kolmesta askeleesta tai ekan käännöksen/täykkärin jälkeen. Hyvin pysyi paikka vaikka intoa oli, tosin kokeessa varmaan taas edistää. Kokeen jälkeen aletaan tosissaan tekemään töitä ton paikan kanssa!
Kentän keskellä oli koululaisten tekemä jättilumipallo, jota kierrettiin pariin kertaan. Hyvin sujui taas, päästiin jo kahdeksaan metriin.
Inka
tiistai 10. marraskuuta 2009
Aksat
Maanantain aksat, teemana kontaktit ja välistävedot. Tarkoituksena oli ottaa takaakiertojakin, mutta aika loppui kesken :(
Rommin kanssa välistävedot tuottivat ongelmia. Mulla oli vähän ohjaaminen hukassa, mikä luonnollisesti näkyi suorituksessa. Toinen juttu, mikä aiheutti ongelmia, oli Rommin haluttomuus hypätä este olemattomasta kulmasta. Se ei oikein koskaan ole hiffannut sitä, enkä tiedä johtuuko tuo väärästä hyppytekniikasta, epävarmuudesta, oikeiden lihasten puutteesta vai mistä. Ongelma siis ilmenee vaan, jos rima on >45cm.
No, koko härdelli oli sitten meidän osalta aika kulmikasta menoa, kun jouduin vetämään Rommia joka kerta sen verran ulos, että sain sen suoristettua ennen hyppyä. Ensin olin myöhässä, sitten hätiköin, sitten liikkeeni tyypilliseen tapaan pysähtyi, sitten kompastelin omiin jalkoihini... Joten kuten onnistunut suoritus saatiin vasta, kun muistin a) kääntää selän kohti etenemissuuntaa jo ennen kun koira hyppäsi, b) liikkua tarpeeksi kaukana hypyistä, jotta koiralla oli tilaa ja c) päästää koira ajoissa seuraavalle hypylle oikealla kädenliikkeellä. Eka rundi siis tehtiin oikealta vasemmalle.
Toka kierros toiseen suuntaan sama juttu, tämä sujui huomattavasti paremmin. R haki esteitä itsenäisemmin, eikä oma liikkeeni pysähtynyt juuri lainkaan. Yhä olisi ollut paljon parannettavaa, mutta Rom alkoi jo osoittaa väsymisen merkkejä, joten jätettiin siihen.
Kontakteja hiottiin kahdella pienellä radanpätkällä. Ekalla radalla hiottiin 180 asteen käännöstä, tavoite saada koira kiertämään kunnolla ylösmenokontaktille. Alkuun ohjasin liian laajalla kädenliikkeellä, ja Rommi kiersi hienosti koko ylösmenon. Loppuun saakka viedessäni ihan ok, mutta kun vähänkin yritin jättäytyä taakse, niin R hyppäsi puomille sivusta. Lopulta saatiin homma sujumaan, kun laitettiin siivekkeet molemmin puolin johteiksi. Niiden häivyttäminen ei vielä onnistunut, mutta onneksi R on nopea oppija, joten kun muistan ottaa naksun treeneihin mukaan, niin tuokin varmasti alkaa sujua.
Pidin joka kerta lätkää alastulolla, kerran tippui yksi takajalka pois, mutta Rommi korjasi hienosti itse. Puomi oli kivakiva :)
Toka pätkä oli koko treenialueen mittainen suora. Mikään ei olisi voinut Rommin mielestä olla siistimpää, sai juosta täysiä supersuosikki A'lle, jonka lopussa oli namilätkä! Ideana oli tulla mahdollisimman kovaa ja niin, että koira ottaa kontaktin vaikka ohjaajan liike jatkuu suoraan/sivulle. Fiksuna piskinä R korjasi A'n suoritustekniikkaa heti tokalla kerralla, eikä touhu näyttänyt ollenkaan pahalta, vaikka tultiinkin sata lasissa. Turhaan pelkäsin etupään puolesta :) . Hyvin R myös kesti sen, että juoksinkin sivusuuntaan, ekalla kerralla vaan hämmenty. Kävin joka kerta palkkaamassa kontaktille.
Läksyksi saatiin kierrot, eli ennen ens maanantaita tavoite olis saada koira lähetettyä kohdetta kiertämään pidemmältä kun se nykynen 3-4m. En kyllä usko, että itse kierto tulee tuottamaan meille ongelmia, vaan se hyppääminen sen jälkeen... No, jää nähtäväksi.
Inka
Rommin kanssa välistävedot tuottivat ongelmia. Mulla oli vähän ohjaaminen hukassa, mikä luonnollisesti näkyi suorituksessa. Toinen juttu, mikä aiheutti ongelmia, oli Rommin haluttomuus hypätä este olemattomasta kulmasta. Se ei oikein koskaan ole hiffannut sitä, enkä tiedä johtuuko tuo väärästä hyppytekniikasta, epävarmuudesta, oikeiden lihasten puutteesta vai mistä. Ongelma siis ilmenee vaan, jos rima on >45cm.
No, koko härdelli oli sitten meidän osalta aika kulmikasta menoa, kun jouduin vetämään Rommia joka kerta sen verran ulos, että sain sen suoristettua ennen hyppyä. Ensin olin myöhässä, sitten hätiköin, sitten liikkeeni tyypilliseen tapaan pysähtyi, sitten kompastelin omiin jalkoihini... Joten kuten onnistunut suoritus saatiin vasta, kun muistin a) kääntää selän kohti etenemissuuntaa jo ennen kun koira hyppäsi, b) liikkua tarpeeksi kaukana hypyistä, jotta koiralla oli tilaa ja c) päästää koira ajoissa seuraavalle hypylle oikealla kädenliikkeellä. Eka rundi siis tehtiin oikealta vasemmalle.
Toka kierros toiseen suuntaan sama juttu, tämä sujui huomattavasti paremmin. R haki esteitä itsenäisemmin, eikä oma liikkeeni pysähtynyt juuri lainkaan. Yhä olisi ollut paljon parannettavaa, mutta Rom alkoi jo osoittaa väsymisen merkkejä, joten jätettiin siihen.
Kontakteja hiottiin kahdella pienellä radanpätkällä. Ekalla radalla hiottiin 180 asteen käännöstä, tavoite saada koira kiertämään kunnolla ylösmenokontaktille. Alkuun ohjasin liian laajalla kädenliikkeellä, ja Rommi kiersi hienosti koko ylösmenon. Loppuun saakka viedessäni ihan ok, mutta kun vähänkin yritin jättäytyä taakse, niin R hyppäsi puomille sivusta. Lopulta saatiin homma sujumaan, kun laitettiin siivekkeet molemmin puolin johteiksi. Niiden häivyttäminen ei vielä onnistunut, mutta onneksi R on nopea oppija, joten kun muistan ottaa naksun treeneihin mukaan, niin tuokin varmasti alkaa sujua.
Pidin joka kerta lätkää alastulolla, kerran tippui yksi takajalka pois, mutta Rommi korjasi hienosti itse. Puomi oli kivakiva :)
Toka pätkä oli koko treenialueen mittainen suora. Mikään ei olisi voinut Rommin mielestä olla siistimpää, sai juosta täysiä supersuosikki A'lle, jonka lopussa oli namilätkä! Ideana oli tulla mahdollisimman kovaa ja niin, että koira ottaa kontaktin vaikka ohjaajan liike jatkuu suoraan/sivulle. Fiksuna piskinä R korjasi A'n suoritustekniikkaa heti tokalla kerralla, eikä touhu näyttänyt ollenkaan pahalta, vaikka tultiinkin sata lasissa. Turhaan pelkäsin etupään puolesta :) . Hyvin R myös kesti sen, että juoksinkin sivusuuntaan, ekalla kerralla vaan hämmenty. Kävin joka kerta palkkaamassa kontaktille.
Läksyksi saatiin kierrot, eli ennen ens maanantaita tavoite olis saada koira lähetettyä kohdetta kiertämään pidemmältä kun se nykynen 3-4m. En kyllä usko, että itse kierto tulee tuottamaan meille ongelmia, vaan se hyppääminen sen jälkeen... No, jää nähtäväksi.
Inka
lauantai 7. marraskuuta 2009
BH Rommi
Oona tosiaan otti jo vähän varaslähtöä ja kävi laittamassa tänne Rompan virallisen BH-kuvan :D . Toissapäivänä meille siis vapautu Tuusulan Kennelkerhon BH-kokeesta paikka, joka epäröiden otettiin vastaan. Samana iltana iskettiin alle lähikentällä ekat lumitreenit, lähinnä siis käytiin läpi noita BH:n liikkeitä. Vähän oli puutetta siellä täällä, mutta kun ihmeitä ei lyhyessä ajassa voi saada aikaan, niin jätettiin siihen ja pidettiin perkku vapaata.
Tänään sitten saatiin isä kyyditsemään meidät Tuusulaan, missä meille arvottiin starttinumeroksi viisi (arvonta suoritettiin muuten tennispalloilla, oman arvontapallon sai pitää :--) ). Tuomarina toimi Juha Kuronen, kelistä sen verran, että märkää lunta oli ihan reippaasti, joten mm. seuraamiskaavion urat oli kolattu valmiiksi. Parina meillä oli 3-vuotias kroatianpaimenkoirauros, joka suoritti paikkamakuun ensin.
Seassa isän mun kameralla ottamia kuvia, vähän on pikselimössöö kun pappa ei oikein handlannu tota teleputkee =) ...
Seuraaminen kytkettynä ERITTÄIN HYVÄ
Rommi tekee yhä koetilanteessa sitä samaa vanhaa, eli välillä seuraa mallikkaasti ja välillä kontakti katoaa täysin. Nyt tuli kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvin, mihin olin supertyytyväinen :) . Kaikki käännökset ok, joku perusasento taisi jäädä suorittamatta. Henkilöryhmästä otti pikkasen häiriötä. Tuomarin mukaan seurasi hyvin, mutta paikka oli vähän hakusessa välillä.
Seuraaminen vapaana HYVÄ
Tässä kuulemma kiirehdin henkilöryhmästä pois ja seuruupaikan epävarmuus korostui, mutta itse olin pääasiassa tyytyväinen. Pitkät vapaana seuraamiset ovat meille olleet erityisen hankalia, joten se, että koira säilytti kontaktin noin 3/4 ajasta, oli mulle kuin aikainen joululahja. Käännökset vasempaan oli täysin hakusessa.
Liikkeestä istuminen ERITTÄIN HYVÄ
Muuten ok, mutta varmistin istumisen lievällä vartaloavulla - ei tosin olisi tarvinnut, R istui hienosti.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo ERITTÄIN HYVÄ
Jälleen joku vartaloapu.
Paikallaolo ERINOMAINEN
Se pysyi!! Ja kuulemma vielä hienosti, taitava likka :)
Noista jäävistä tuomari totesi vielä sen verran, että koira teki hyvin ja nopeesti, mutta näytti pelkäävän mun käskyjä (=väisti). Tämä johtunee siitä, että jäävissä käännyn aina palkkaamaan koiraa kohti, joten se ennakoi varmaan sitä? Toivottavasti koira ei nyt sentään mitenkään oikeesti pelkää mua :(
Hyväksytyn tottisosuuden jälkeen on helppo hymyillä :)
Kaupunkiosuudella piti pysähtyä henkilöryhmän luo ja jutskata jotain (R oli sitä mieltä, että kyseessä oli pusukierros), maata paikalla suojatien vieressä autojen ajaessa ohi, ohittaa koira, jutella viereen pysähtyvän auton kuskin kanssa sekä odottaa kytkettynä seinässä. Matkalla edestä juoksi lenkkeilijä, takaa sekä vastaan tuli pyörä ja tuomari käveli takaa ihan koiran vierestä koiran ollessa perusasennossa. Henkilöryhmän lisäki Rommin mielestä myös auton kuskia olisi ollut kiva pusuttaa, samoin vastaantulevaa koiraa. Harvemmin se noin ylisosiaalinen on, mutta nyt oli sen verran energiaa, että sitä olisi voinut purkaa ympäristöön. Muuten Romppa oli ihan perus hyvin, eikä tuomari ainakaan kommentoinut mitään, totesi vain, että hyväksytty.
Inka
Tänään sitten saatiin isä kyyditsemään meidät Tuusulaan, missä meille arvottiin starttinumeroksi viisi (arvonta suoritettiin muuten tennispalloilla, oman arvontapallon sai pitää :--) ). Tuomarina toimi Juha Kuronen, kelistä sen verran, että märkää lunta oli ihan reippaasti, joten mm. seuraamiskaavion urat oli kolattu valmiiksi. Parina meillä oli 3-vuotias kroatianpaimenkoirauros, joka suoritti paikkamakuun ensin.
Seassa isän mun kameralla ottamia kuvia, vähän on pikselimössöö kun pappa ei oikein handlannu tota teleputkee =) ...
Seuraaminen kytkettynä ERITTÄIN HYVÄ
Rommi tekee yhä koetilanteessa sitä samaa vanhaa, eli välillä seuraa mallikkaasti ja välillä kontakti katoaa täysin. Nyt tuli kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvin, mihin olin supertyytyväinen :) . Kaikki käännökset ok, joku perusasento taisi jäädä suorittamatta. Henkilöryhmästä otti pikkasen häiriötä. Tuomarin mukaan seurasi hyvin, mutta paikka oli vähän hakusessa välillä.
Seuraaminen vapaana HYVÄ
Tässä kuulemma kiirehdin henkilöryhmästä pois ja seuruupaikan epävarmuus korostui, mutta itse olin pääasiassa tyytyväinen. Pitkät vapaana seuraamiset ovat meille olleet erityisen hankalia, joten se, että koira säilytti kontaktin noin 3/4 ajasta, oli mulle kuin aikainen joululahja. Käännökset vasempaan oli täysin hakusessa.
Liikkeestä istuminen ERITTÄIN HYVÄ
Muuten ok, mutta varmistin istumisen lievällä vartaloavulla - ei tosin olisi tarvinnut, R istui hienosti.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo ERITTÄIN HYVÄ
Jälleen joku vartaloapu.
Paikallaolo ERINOMAINEN
Se pysyi!! Ja kuulemma vielä hienosti, taitava likka :)
Noista jäävistä tuomari totesi vielä sen verran, että koira teki hyvin ja nopeesti, mutta näytti pelkäävän mun käskyjä (=väisti). Tämä johtunee siitä, että jäävissä käännyn aina palkkaamaan koiraa kohti, joten se ennakoi varmaan sitä? Toivottavasti koira ei nyt sentään mitenkään oikeesti pelkää mua :(
Hyväksytyn tottisosuuden jälkeen on helppo hymyillä :)
Kaupunkiosuudella piti pysähtyä henkilöryhmän luo ja jutskata jotain (R oli sitä mieltä, että kyseessä oli pusukierros), maata paikalla suojatien vieressä autojen ajaessa ohi, ohittaa koira, jutella viereen pysähtyvän auton kuskin kanssa sekä odottaa kytkettynä seinässä. Matkalla edestä juoksi lenkkeilijä, takaa sekä vastaan tuli pyörä ja tuomari käveli takaa ihan koiran vierestä koiran ollessa perusasennossa. Henkilöryhmän lisäki Rommin mielestä myös auton kuskia olisi ollut kiva pusuttaa, samoin vastaantulevaa koiraa. Harvemmin se noin ylisosiaalinen on, mutta nyt oli sen verran energiaa, että sitä olisi voinut purkaa ympäristöön. Muuten Romppa oli ihan perus hyvin, eikä tuomari ainakaan kommentoinut mitään, totesi vain, että hyväksytty.
Näin ylitetään suojatie:
Mutta näin ei ohiteta vastaantulevaa koiraa...
... eikä näin myöskään tervehditä auton oven avaavaa ihmistä!
Mamma jätti!
Rommi on nyt siis virallisesti todettu yhteiskuntakelpoiseksi, hieno likka :) . Ens vklp kolmannet avoimen kisat Riihimäellä, jospa vaikka voitettas meidän kisakammo ja saatas lopulta se ykköstulos, olis hieno päätös tän vuoden kisauralle! Jos nyt vielä saatas suuret lusmuilijat Oona ja Ronja suorittamaan BH ens keväänä, niin tyytyväisiä ollaan ;)
Mamma jätti!
Inka
maanantai 2. marraskuuta 2009
Ohjaa, älä oleta!
Tänään sitten liideltiin ryhmän sisäisten kisojen merkeissä. Rata oli helpohko, tasolta ehkä ykköstä. Pakollisena oli tällä kertaa yksi vapaavalintainen takaaleikkaus ja yksi vapaavalintainen persjättö. Saatiin tuttuun tapaan mennä kaksi kertaa ja parempi tulos laskettiin. Pedu myös videoi molemmat radat, joten saatiin videomatskua tuleville pikkujouluille. Itse ratojen lisäksi Pedu videoi vertailun vuoksi myös jokaiselta yhden rataantutustumisen.
Eka rata meni mun ja Rommin osalta vähän niin ja näin. Sekosin alun 2-3 valssissa askelissa, joten putkeenlähetys oli vähän sotkuinen (välissä tuli suoritettua joku turha hyppykin). Olin ennen radallelähtöä jättänyt koiran nähden lätkän Pedun jalkoihin, koska luulin olevani ovela ja koiran luulevan, että lätkä olisi kontaktin alastulolla. Ja tämähän tietenkin oli täysin turha luulo, sillä hypyn 11 jälkeen R kiiti vaan tuhatta ja sataa Pedun jalkoihin tsekkaamaan lätkää... Plussaa samaisesta suorasta: R lensi niin lujaa, että olin auttamatta myöhässä --> koira oli kääntymässä 90 astetta mun suuntaan muurille --> pelastin tilanteen "eteen" -huudolla. Kun sain koiran kutsuttua lätkältä, päästiin kepeille. Hienosti haki sisään ja teki itsenäisesti, no problem!
Loppurata oli muistaakseni muuten ok, mutta takaaleikkaus ennen 15 vähän takkusi, kun koira ei irronnutkaan hypylle odotetulla tavalla, ja onnistuin ansiokkaasti ohjaamaan koiran puomin ylösmenon ohi sillä prkl rintamasuunnalla. Koiran vauhti oli kuitenkin jotain ilmiömäistä, kaikki kolme kouluttajaa kehuivat ihan erikseen miten se lensi radalla (ja miten tottumaton ohjaaja oli ihan hukassa) :> .
Tokalla kiekalla onnistuin korjaamaan pari juttua ja mokaamaankin vähän. Eka putkeenlähetys toimi paremmin, kun hoidin homman takaaleikkauksella ja jätin sen valssin pois. Pituus-hyppy-hyppy ennen keppejä meni entistä huonommin, kun unohdin rintamasuunnan vikalla hypyllä ja jouduin tyrkkäämään koiran sen yli. Kepit taas superhianot, vaikka säädin itse jotain kummallista sisäänmenossa. Onneksi viisas koira korjaa :) . Siihen kohtaa, mihin viimeksi heitin takaaleikkauksen, olin tällä kertaa suunnitellut kokeilevani valssia. Se nyt meni ihan sählingiksi, kun koira liikkui sata lasissa ja ohjaaja lyllersi perässä... Ja sitten se puomi. Onnistuin todella jälleen ohjaamaan Rommin ylösmenon ohi, mikä on sinänsä ansiokasta, sillä puomi oli ihan seinän vieressä ja niin, että lähettyvillä ei ollut mitään, mikä voisi vetää koiraa puoleensa. Tässä kohtaa vaan oletin, että kyllä tuo kontaktihullu hakee ylösmenon mistä vaan, ei mun tarvii sitä ajatella. Ei todella!
Vauhtia oli jälleen huikeasti Rommin normaaliin tasoon nähden, mikä yllätti mut täysin. Pitääkö tässä alkaa oikeesti juosta? Kontaktit oli superhianoja ilman lätkää, varsinkin A oli joka kerta makee!
Oltiin sitten totuttuun tapaan lopulta viimesiä :) . Me oikeesti vaan huijataan olevamme huonoimpia, oottakaas vaan kun meijän virallinen kisaura starttaa ens keväänä! Tullaan kuulkaas ja päihitetään kaikki! Ei vaan, koira nyt sattu olemaan supervauhdikas tällä kertaa, mikä aiheutti mussa hämminkiä. Ja yritän lohduttautua sillä, että R lukee ohjausta niin millilleen, että sitä on keskivertoa vaikeampi ohjata? Tai sitten voisin tän selittelyn sijaan keskittyä siihen ohjaamiseen, jospa vaikka joku päivä jotain oppisinkin :D ! Vähitellen voisi alkaa katsoa siihen kuuluisaan peiliin.
Lopuksi päästiin vielä korjaamaan pieleen mennyttä kohtaa. Kaisalla ja Pedulla oli erimielisyyksiä siitä, mitä kohtaa meidän pitäisi hinkata, mikä ei sinänsä ollut yllättävää, koska radalta löytyi niin paljon korjattavaa. Lopulta päädyttiin sitten korjaamaan molempia kohtia.
Eka kohta oli siis 8-12. Nyt muistin rintamasuunnan, ja vaikka kädet huitoivat jotain epämääräistä, niin koira hyppäsi vikankin hypyn ilman turhia koukeroita. Kepit jälleen bueno.
Seuraavaksi sitten 13-17. Tällä kertaa leikkasin ekan ja tokan hypyn välissä takaa, ja vaikka kaari venyikin vähän pitkäksi, niin muuten se oli ok. Puomille maltoin tällä kertaa ohjata, joten siinä ei ongelmia.
Kyytiä odotellessa tokoiltiin vähän. Luoksetulot sekä stopeilla että ilman hienoja, seuraaminen muuten ok mutta kontakti tippui parissa kohtaa. Paikkamakuuta lyhyillä ajoilla BH-tyyliin selkä koiraan päin, otin parhaimmillaan etäisyyttä 40m. Avoimen hyppyä reenattiin jollain ihme pömpelillä, hyvin koira istui toiselle puolelle ja malttoi hypätä takaisinkin. Yhä se tekee paluuhypystä sivulle tullessaan jonkun ihme loikan, mutta eipä tuo mua häiritse, kun ei toi avohyppy kovin tärkeä ole. Jonkin sortin sylkkäreitäkin tehtiin puunkierroilla, jälleen se oikea puoli takkusi. Koira oli kuitenkin ihan inskänä koko ajan, kiva kun sillä on vaihteeksi energiaa :) .
Inka
Eka rata meni mun ja Rommin osalta vähän niin ja näin. Sekosin alun 2-3 valssissa askelissa, joten putkeenlähetys oli vähän sotkuinen (välissä tuli suoritettua joku turha hyppykin). Olin ennen radallelähtöä jättänyt koiran nähden lätkän Pedun jalkoihin, koska luulin olevani ovela ja koiran luulevan, että lätkä olisi kontaktin alastulolla. Ja tämähän tietenkin oli täysin turha luulo, sillä hypyn 11 jälkeen R kiiti vaan tuhatta ja sataa Pedun jalkoihin tsekkaamaan lätkää... Plussaa samaisesta suorasta: R lensi niin lujaa, että olin auttamatta myöhässä --> koira oli kääntymässä 90 astetta mun suuntaan muurille --> pelastin tilanteen "eteen" -huudolla. Kun sain koiran kutsuttua lätkältä, päästiin kepeille. Hienosti haki sisään ja teki itsenäisesti, no problem!
Loppurata oli muistaakseni muuten ok, mutta takaaleikkaus ennen 15 vähän takkusi, kun koira ei irronnutkaan hypylle odotetulla tavalla, ja onnistuin ansiokkaasti ohjaamaan koiran puomin ylösmenon ohi sillä prkl rintamasuunnalla. Koiran vauhti oli kuitenkin jotain ilmiömäistä, kaikki kolme kouluttajaa kehuivat ihan erikseen miten se lensi radalla (ja miten tottumaton ohjaaja oli ihan hukassa) :> .
Tokalla kiekalla onnistuin korjaamaan pari juttua ja mokaamaankin vähän. Eka putkeenlähetys toimi paremmin, kun hoidin homman takaaleikkauksella ja jätin sen valssin pois. Pituus-hyppy-hyppy ennen keppejä meni entistä huonommin, kun unohdin rintamasuunnan vikalla hypyllä ja jouduin tyrkkäämään koiran sen yli. Kepit taas superhianot, vaikka säädin itse jotain kummallista sisäänmenossa. Onneksi viisas koira korjaa :) . Siihen kohtaa, mihin viimeksi heitin takaaleikkauksen, olin tällä kertaa suunnitellut kokeilevani valssia. Se nyt meni ihan sählingiksi, kun koira liikkui sata lasissa ja ohjaaja lyllersi perässä... Ja sitten se puomi. Onnistuin todella jälleen ohjaamaan Rommin ylösmenon ohi, mikä on sinänsä ansiokasta, sillä puomi oli ihan seinän vieressä ja niin, että lähettyvillä ei ollut mitään, mikä voisi vetää koiraa puoleensa. Tässä kohtaa vaan oletin, että kyllä tuo kontaktihullu hakee ylösmenon mistä vaan, ei mun tarvii sitä ajatella. Ei todella!
Vauhtia oli jälleen huikeasti Rommin normaaliin tasoon nähden, mikä yllätti mut täysin. Pitääkö tässä alkaa oikeesti juosta? Kontaktit oli superhianoja ilman lätkää, varsinkin A oli joka kerta makee!
Oltiin sitten totuttuun tapaan lopulta viimesiä :) . Me oikeesti vaan huijataan olevamme huonoimpia, oottakaas vaan kun meijän virallinen kisaura starttaa ens keväänä! Tullaan kuulkaas ja päihitetään kaikki! Ei vaan, koira nyt sattu olemaan supervauhdikas tällä kertaa, mikä aiheutti mussa hämminkiä. Ja yritän lohduttautua sillä, että R lukee ohjausta niin millilleen, että sitä on keskivertoa vaikeampi ohjata? Tai sitten voisin tän selittelyn sijaan keskittyä siihen ohjaamiseen, jospa vaikka joku päivä jotain oppisinkin :D ! Vähitellen voisi alkaa katsoa siihen kuuluisaan peiliin.
Lopuksi päästiin vielä korjaamaan pieleen mennyttä kohtaa. Kaisalla ja Pedulla oli erimielisyyksiä siitä, mitä kohtaa meidän pitäisi hinkata, mikä ei sinänsä ollut yllättävää, koska radalta löytyi niin paljon korjattavaa. Lopulta päädyttiin sitten korjaamaan molempia kohtia.
Eka kohta oli siis 8-12. Nyt muistin rintamasuunnan, ja vaikka kädet huitoivat jotain epämääräistä, niin koira hyppäsi vikankin hypyn ilman turhia koukeroita. Kepit jälleen bueno.
Seuraavaksi sitten 13-17. Tällä kertaa leikkasin ekan ja tokan hypyn välissä takaa, ja vaikka kaari venyikin vähän pitkäksi, niin muuten se oli ok. Puomille maltoin tällä kertaa ohjata, joten siinä ei ongelmia.
Kyytiä odotellessa tokoiltiin vähän. Luoksetulot sekä stopeilla että ilman hienoja, seuraaminen muuten ok mutta kontakti tippui parissa kohtaa. Paikkamakuuta lyhyillä ajoilla BH-tyyliin selkä koiraan päin, otin parhaimmillaan etäisyyttä 40m. Avoimen hyppyä reenattiin jollain ihme pömpelillä, hyvin koira istui toiselle puolelle ja malttoi hypätä takaisinkin. Yhä se tekee paluuhypystä sivulle tullessaan jonkun ihme loikan, mutta eipä tuo mua häiritse, kun ei toi avohyppy kovin tärkeä ole. Jonkin sortin sylkkäreitäkin tehtiin puunkierroilla, jälleen se oikea puoli takkusi. Koira oli kuitenkin ihan inskänä koko ajan, kiva kun sillä on vaihteeksi energiaa :) .
Inka
Tunnarimokailua ja jälkeä
Onnistuin sitten jälleen mokaamaan. Huolella. Tunnari, joka meille on aikasemmin ollut vahva liike, on nyt jotain aivan muuta. Otin siis sisällä parit tunnarit, tarkoituksena rauhoittaa Rommi haisteluun rivin alussa olevan namin avulla. Kaksi ekaa kiekkaa meni hyvin, mutta kolmannella mokasin. Rommi toi mulle kolmannen vasemmalta, mikä oli siis ihan oikea, mutta mun ajatus katkesi ja muistin laittaneeni oman tokaksi. Ilmotin koiralle sen tehneen väärin ja lähetin takaisin --> R toi mun mielestä oikean --> kehuin kamalasti --> koira hämmenty totaalisesti. Tajusin kyllä virheeni, mutta sekunnin liian myöhään. No, vaihdoin palikat kokonaan ja lähetin koiran toiveikkaana uudelleen, nyt se ensin maisteli kaikkia ja yritti rändömisti tuoda jonkun, jonka jälkeen ei edes katsonut palikoihin päin, vaan haisteli jääkaapin ovea. Fiksuna jäin sitten vielä hinkkaamaan tätä, mikä sekotti koira-raasun pään ihan kokonaan. Sydän itki verta kun se loppupeleissä näytti niiiiin hämmentyneeltä ja paineistuneelta, eikä edes suostunut menemään palikoiden lähelle. Kutsuin tässä vaiheessa sivummalle, jossa tehtiin ihan helppoja ja kivoja temppuja runsain kehuin.
Tässä sen taas näkee, mun suunnalta ei saa tulla yhtäkään ristiriitasta singnaalia ilman, että R menee lukkoon. Rommi on sen verran ohjaajapehmeä, että multa ei saa tulla mitään negatiivista palautetta tmv. missään treenitilanteessa. Ja onhan siitä aikaisempaa näyttöä, mm. noutokapulasta tehtiin yhteiskunnan vihollinen nro 1, kun kerran yritin pitoa harjoitella sulkemalla käsillä koiran suun kapulan ympärille. Muistissa ovat myös tassun päälle astumisen aiheuttama seuraamiskammo sekä ohjaajan ulahduksesta seurannut luoksetulokammo. Ei tuo nyt pahimmasta päästä ole, eikä tämä tunnarijuttu ole muuten meidän elämään vaikuttanut, mutta harmittaa vaan kun tiedän, että edessä on pitkä projekti ennen kun tunnari saadaan jälleen varmaksi.
Hetken kuluttua siis tein Rompalle ihan simppelin harjoituksen: piilotin oman vaatteeseen, mistä R sai sen etsiä nenällä. Sitten oma kolmen väärän kanssa riviin, koira toi hetken haistelun jälkeen oman ---> kehuin runsaasti mutta rauhallisesti. Tähän ehdottomasti jätettiin.
Tässä sen taas näkee, mun suunnalta ei saa tulla yhtäkään ristiriitasta singnaalia ilman, että R menee lukkoon. Rommi on sen verran ohjaajapehmeä, että multa ei saa tulla mitään negatiivista palautetta tmv. missään treenitilanteessa. Ja onhan siitä aikaisempaa näyttöä, mm. noutokapulasta tehtiin yhteiskunnan vihollinen nro 1, kun kerran yritin pitoa harjoitella sulkemalla käsillä koiran suun kapulan ympärille. Muistissa ovat myös tassun päälle astumisen aiheuttama seuraamiskammo sekä ohjaajan ulahduksesta seurannut luoksetulokammo. Ei tuo nyt pahimmasta päästä ole, eikä tämä tunnarijuttu ole muuten meidän elämään vaikuttanut, mutta harmittaa vaan kun tiedän, että edessä on pitkä projekti ennen kun tunnari saadaan jälleen varmaksi.
Hetken kuluttua siis tein Rompalle ihan simppelin harjoituksen: piilotin oman vaatteeseen, mistä R sai sen etsiä nenällä. Sitten oma kolmen väärän kanssa riviin, koira toi hetken haistelun jälkeen oman ---> kehuin runsaasti mutta rauhallisesti. Tähän ehdottomasti jätettiin.
Ip tein Rommille jäljen, pituutta 100m ja ikää 15min. Maasto oli melko helppoa, mutta jälki kulki ihan kävelytien vierellä paikassa, jossa liikkuu erittäin paljon koiranulkoiluttajia ja muita ulkoilijoita, joten harhajälkiä tuli 15min vanhenemisaikanakin lukuisia. Tästä johtuen siis namitin melko tiheään (nami joka toisella/kolmannella askeleella, pari 10 askeleen tyhjää pätkää) ja ajettiin melko tuoreena.
Koira sekosi heti, kun näki mulla jälkiliinan kädessä, ja sen jälkeen se touhotti nenä maassa ja kisko hullua vauhtia joka suuntaan. Laitettuani valjaat päälle istuttiin hetkeksi rauhottumaan, mutta kaikesta huolimatta lähettäessäni Rommia etsimään jälkeä se alotti taas kaahotuksen. Jälki kyllä löytyi ok, ja oikeaan suuntaankin lähdettiin, mutta vauhti oli satasta ja tarkkuus nollaa. Tässä vaiheessa koira jalkojen väliin rauhottumaan, jonka jälkeen homma sujuikin huomattavasti paremmin.
Yleensä mun tulee käveltyä 3m päässä koirasta, mikä pitäisi vähitellen korjata. Yritin siis yhdessä vaiheessa jättäytyä kauemmas, mutta R reagoi tähän pyörähtämällä 180 astetta ympäri ja tulemalla mun luo. Loppujäljen kuljin ehkä 5m koiran takana, mikä ei aiheuttanut ongelmia.
Pluspisteitä koiralle nenätyöskentelystä noin yleensä, jäljelle päästyään se ei nimittäin vielä kertaakaan ole nostanut nenää maasta. Eilinenkin jälki meni mm. 5cm maasta irti olevan oksan yli, mutta Rom ei sen vertaa voinut naamaansa nostaa, että olisi sen ylittänyt, vaan tunki väkisin ali :) .
Olin laittanut jäljen lopussa olevan rasian päälle kepin ihan vain katsoakseni, miten Rommi reagoi. Rasialle tullessamme yritin kiinnittää koiran huomion keppiin, mutta se tökki rasiaa niin kiihkeästi, että annoin vain suosiolla olla. Voisi ehkä erikseen kotona opettaa, että rasian päällä oleva keppi tuodaan mulle ---> avaan rasian?
Tohon alkusählinkiin pitää nyt vähitellen alkaa puuttua, koiran mielentila on aivan väärä. Yksinkertanen rauhottuminen ennen jäljelle lähtöä ei toimi, koska koira nostaa kierrokset heti, kun pääsee janalle. Nameja ei myöskään voi vielä juurikaan vähentää, koska siinä vaiheessa vauhti kasvaa liikaa. 10 askeleen tyhjät pätkät siis menee ok, mutta sitä pidemmillä on ollut ongelmia. Nyt panostetaan siis vaan rauhallisuuteen rauhallisuuteen rauhallisuuteen!
Iltapala-kissanruuan Rommi ansaitsi tuttuun tapaan kaukoilla. Nyt se alkaa jo selvästi tajuta, että vihjesana "patee" merkitsee supernamkissanruokaa, ja luulen, että se osaa jo yhdistää kaukotkin siihen? Nyt voisi kokeilla sitä noudon ketjuttamista mukaan.
Inka
Iltapala-kissanruuan Rommi ansaitsi tuttuun tapaan kaukoilla. Nyt se alkaa jo selvästi tajuta, että vihjesana "patee" merkitsee supernamkissanruokaa, ja luulen, että se osaa jo yhdistää kaukotkin siihen? Nyt voisi kokeilla sitä noudon ketjuttamista mukaan.
Inka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
