maanantai 14. joulukuuta 2009

Kultaiset optimit, tokoa ja poikkeus sääntöön

Tänään pidettiin agiryhmän pikkujoulut Etelä-Haagassa. Paaaljon kaikkea fiksua saatiin kuulla radanlukutaitoon liittyen, pienen (muttei kovinkaan helpon) harjoituksen kera. Tästäpä saatiin pähkinöitä purtaviksi ja puhtia vapaavuoroilla treenaamiseen.
Ensi viikolla suunnataankin sitten harjoittelemaan eteenmenoa + irtoamista, putkijarrutusta, takaaleikkauksia, keinua ja päälle kontakteja. Kaisa takoi meille kultaisista optimeista, joten niihin tähdätään!

Ronjan kanssa tokoiltiin viime viikolla pariin otteeseen kentällä - tämän päivän treenaaminen jäikin vähän haaveeksi, kun totesin koulumatkalla että meidän treenipaikka on jäädytetty. Viimeisimpien treenien teemana on ollut maahanmenot etupään avulla, "kumartamisen" kautta. Huomattavasti toimivaksi kuin tavallisella maahanmenolla, vauhti stoppaa huisisti nopeammin.

Seuraamisessa kaameaa edistämistä, käännökset oikealle suhteellisen onnistuneita, vasemmalle hirveitä edistämisen takia. Juoksuosuus ihan possuilua, tökki kättä ja/tai edisti reilusti, rauhoittui hitusen muistutuksesta. Hitaat pätkät parhaita. Tavallinen tasamaanouto sujui mukavasti, meidän hyppyesteenä käyttämä pömpeli oli roudattu pois, joten hyppynoutoa ei päästy tekemään.

Keskiviikkona kääntyi Ronjan maailma nurinkurin, kun taloon asteli pentu. Ja varsin itsevarmana astelikin, kumpikaan isoista koirista ei sitä hetkauttanut sitten ollenkaan. Penne on aikamoinen poikkeus sääntöön - se ei ole trikki, sen nimi ei edes ala ärrällä - ja vielä vähemmän se on aussie. Teretulemasta siis shelamn Silimen Usva Metsänneito. Huomenna neidistä kuvia kehiin.

Oona


Olin ahkera ja jaksoin kirjottaa Kaisan radanlukutaidon luennosta tiivistelmän, jossa mulle+Rommille tärkeimmät pointit. Laitan sen kuitenkin selkeyden vuoksi erillisenä kirjotuksena.

Luennon puolessa välissä katsottiin näiden treenien kisavideot+rataantutustumiset rinnakkain, eli saatiin vertailla miten hyvin rataantutustuminen vastaa kisasuoritusta. Mun rataantutustuminen oli itse asiassa yllättävän samanlainen, parit kämmit tuli itse radalla minkä ajaksi rataantutustumispuolisko oli jouduttu jäädyttämään. Sen huomasin, että tutustumisessa mulla oli hyvät linjat ja ajotukset, mutta Rommin kanssa olin myöhässä, joten siihen kiinnitetään jatkossa huomiota. Pikkasen voin yrittää vedota siihen, että toi oli eka kerta, kun Rommilla oli kunnolla vauhtia, enkä ollut tottunut siihen :) Mutta hei, oli törkeen makeeta nähdä sen liikkuvan!
Luennon jälkeen katseltiin sitten näiden treenien kisavideot. Yhä sitä samaa, eli olin parissa kohtaa auttamatta myöhässä, tosin nyt näytti jo paremmalta. Rommi hyppäsi puolet hypyistä sillä huonommalla tekniikallaan, eli roikotti takajalkoja epämääräsesti alla. Näin se tekee valitettavasti joka kerta, kun on pikkasenkaan enemmän pyöritystä radalla. Kepeille meno oli aika kamalaa katsottavaa, mutta pujottelutekniikka on parantunut huimasti 2by2:n myötä, saatiin siitä ihan kehujakin!

Lopuksi jaettiin vielä cup-palkinnot (onnea menestyneille, ootte supertaitavii!) ja suunniteltiin kevään treenejä. Tiedossa on ainakin radanlukua radanlukua radanlukua, irtoamisia, eteenlähetyksiä, keppejä, kontakteja, twisteja, putkijarrutuksia, layeringia ja kaikkea muuta kivaa.
Utelin Kaisalta ja Pedulta mun perusvirheitä ohjauksessa, niistä mainittakoon liian ahtaat tiet koiralle, Rommi kun on tilaa vaativa eläin. Mutta oon kuulemma viimesen puolen vuoden aikana kehittynyt paljon ohjaajana, mikä on tietenkin kiva kuulla :)

Inka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti